Vuoden alusta kunnilla on ollut velvollisuus järjestää peruskoulun aikana kolme laajaa terveystarkastusta, joissa ovat mukana lapsen vanhemmat. Tarkastuksissa voi tulla kiusallisia tilanteita, mutta myös mahdollisuuksia löytää avun tarvitsijoita.

Kuopiossa on päästy tekemään uuden asetuksen mukaisia tarkastuksia kesälomien jälkeen. Laajassa terveystarkastuksessa terveydenhoitaja ja lääkäri selvittävät oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi myös koko perheen hyvinvointia ja lapsen vanhemmat kutsutaan mukaan. Laajat tarkastukset tehdään 1., 5. ja 8. vuosiluokalla.

Kuopiolainen lastentautien erikoislääkäri Jukka Ollikainen tekee koululääkärin työtä noin kolmasosan työajastaan. Hänen arvionsa mukaan laajaan tarkastukseen on käytettävissä kylliksi aikaa, jotta asetuksen henki toteutuu.

- Tuntuu, että uusi asetus on tuonut tietyllä tavalla ryhtiä toimintaan. Se täsmentää, että tarkoitus on etsiä erityistä huomiota tarvitsevat lapset ja perheet. Aiemmin koulutarkastukset ovat olleet enemmän mekaanistyyppistä somaattisen statuksen tekemistä lapsille.

Laaja tarkastus eroaa entisestä erityisesti siten, että ennen vanhemmat olivat mukana tarkastustilanteessa kertomassa lapsesta, hänen syömisestään, nukkumisestaan ja voinnistaan, mutta nyt puhutaan koko perheestä, vanhempien terveydestä, työstä ja perheen arjesta. Myös opettajan näkemystä lapsen hyvinvoinnista koulussa kysytään. Tähän tarvitaan vanhempien kirjallinen lupa.

Asetus tuo parempaa hoitoon ohjaamista

Ollikainen muistuttaa, että neuvola- ja koululääkärin työ on muuttunut kovasti Arvo Ylpön ajoista. Ruumiillisten sairauksien etsiminen ei ole enää kovinkaan suuressa roolissa, ne diagnosoidaan muualla. Sen sijaan mielenterveysongelmat ovat lasten yleisin terveysongelma: niistä kärsii arviolta joka viides lapsi, ja joka kymmenes lapsi tarvitsisi erikoissairaanhoitoa mielenterveysongelmien takia. Erilaisia kasvatuksellisia ongelmia tulee koululääkärin pohdittavaksi usein.

- Voi olla, että uusi asetus tuo tältä osin mukanaan parempaa hoitoon ohjaamista, Ollikainen pohtii.

Lääkärin pitäisi saada opettajalta tietoa lapsen hyvinvoinnista ja siitä, miten koulunkäynti sujuu, mutta tässä tietosuoja on ainakin toistaiseksi osoittautunut ylittämättömäksi muuriksi.

Ollikainen muistuttaa, ettei kouluterveydenhuollolla ole resursseja hoitaa lasten mielenterveysongelmia, vaikka sitä erikoissairaanhoidon taholta on toivottukin.

Lapsille apua vanhempia tukemalla

Sellaisiakin ääniä on kuulunut, että vanhempien parisuhteesta tai alkoholinkäytöstä kyseleminen lapsen terveystarkastuksen yhteydessä tuntuisi lääkäreistä urkkimiselta, mutta Ollikainen näkee asian toisin.

- Ajattelen niin, että tarkastusten tavoite on löytää sellaiset lapset ja perheet, jotka tarvitsevat apua. Se ei ole mahdollista muuten kuin lapsia tarkastamalla ja kysymällä, onko perheellä avun tarvetta.

Yleensä perheet suhtautuvat asiaan myötämielisesti. Silti Ollikaista mietityttää keskustelutilanne: vanhempien parisuhteen mahdollisista ongelmista tai heidän päihteiden käytöstään joutuu keskustelemaan lapsen läsnä ollessa. Aina asiat eivät sovi lapsen korville, ja vaikka lapsi hyvinkin tietäisi ja tuntisi luurangot perheen komeroissa, on niistä puhuminen vanhemmalle vaikeaa lapsen kuullen.

- On toki mahdollista ohjata lapsi lopuksi oppitunnille ja jäädä hetkeksi keskustelemaan aikuisten kesken.

Usein lapselle olisi parhaiten avuksi, kun vanhemmat saisivat hoitoa omiin ongelmiinsa.

- Paras tapa ehkäistä perheiden pahoinvointia olisi tehostaa avohoidon mielenterveyspalveluja ja päihdetyötä, eli hoitaa aikuisia. Kun koulutarkastusten yhteydessä törmää mielenterveys- ja päihdeongelmiin, ongelmana ovat riittämättömät avohoidon palvelut, Ollikainen näkee.

Velvoite koskee myös tuen järjestämistä

Asetuksen velvoitteet ovat herättäneet kentällä paljon kysymyksiä ja pohdintaa, tietää ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

- Kyse ei ole siitä, että jotenkin arvioitaisiin tai tarkkailtaisiin perheitä ja vanhempia, vaan että heille annetaan mahdollisuus nostaa esille asioita, joissa on tuen tarvetta, Hietanen-Peltola tähdentää.

Tavoitteena on tukea vanhempia ja löytää ajoissa ne lapset ja perheet, jotka tarvitsevat erityistä tukea.

- Asetus tuo velvoitteen paitsi tunnistaa tuen tarpeita, myös järjestää tukea. Tämä on selvästi aiempaa velvoittavampaa. Katse ei kohdistu pelkästään lapseen, vaan myös siihen, mitä vanhemmat tarvitsevat, jotta perhe voisi paremmin. Näin lapsellakin olisi mahdollisuus voida paremmin, Hietanen-Peltola painottaa.

Vanhempien hoitaminen ei ole kouluterveydenhuollon tehtävä, mutta jos lapsen kouluterveystarkastuksen yhteydessä tulee ilmi asioita, joihin vanhempi tarvitsee yksilöllistä tukea tai hoitoa, pitäisi niiden järjestäminen panna alulle ja seurata, että apu myös järjestyy.

- Aina ei tarvitse heti ohjata erityistyöntekijälle, vaan monesti tuki voi olla sitä, että tullaan uudestaan kouluterveydenhuoltoon, Hietanen-Peltola muistuttaa.

Asetus edellyttää, että määräaikaisista tarkastuksista pois jäävien tuen tarve selvitetään.

Fakta

Kouluterveydenhuollosta puuttuu lääkäreitä

- 15 % terveyskeskuksista ei järjestänyt laajoja terveystarkastuksia ensimmäisellä luokalla.

- Terveystarkastuksia ei tehty jokaisella vuosiluokalla 14 %:ssa terveyskeskuksista.

- Kouluterveydenhuollon henkilöstömäärä alitti suositukset monissa terveyskeskuksissa. Kouluterveydenhuollossa oli liian vähän lääkäreitä sadassa terveyskeskuksessa (64 % vastaajista).

- Määräaikaisista tarkastuksista poisjääneiden tilannetta selvitettiin 91 %:ssa terveyskeskuksista.

- Kouluyhteisön terveellisyyttä ja turvallisuutta ei tarkistettu riittävän usein.

Miten laaja on laaja?

Laajat terveystarkastukset teettävät aiempaa enemmän työtä. Uuden työmuodon onnistuminen vaatii, että henkilöstö on mitoitettu valtakunnallisen suosituksen mukaisesti, eli 600 oppilasta terveydenhoitajaa ja 2 100 oppilasta päätoimista lääkäriä kohden. Kouluterveydenhuolto kärsii kuitenkin lääkäri- ja terveydenhoitajapulasta. Miten kunnat selviytyvät velvoitteesta?

- Mielestäni se ei ole mahdoton tavoite. Meillä on kuntia, jotka jo pystyvät siihen, ja kuntia, jotka ovat hyvin lähellä. Kyseessä on iso kulttuurin muutos: nyt panostetaan selvästi ehkäisevään työhön, joka on tähän saakka ollut juhlapuhetasolla, sanoo ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola THL:stä.

- Koulujen laajat terveystarkastukset ovat työkalu, jolla antaa tukea ja puuttua asioihin ajoissa. On moneen kertaan toteen näytetty, kuinka kalliiksi tulee nuoren syrjäytyminen tai se, että asioita hoidetaan vasta kun ongelmat ovat suuria. Millä kunnalla on varaa sellaiseen?

Tarkastusten sisällöt kuntoon

Hietanen-Peltola myöntää olevansa hivenen huolissaan siitä, laittavatko kunnat tarkastukset näennäisesti kohdalleen, mutta unohtavat pohtia sisältöjä, joita on vaikeampi valvoa.

Tätä on mietitty myös Valvirassa, joka on vastikään kartoittanut tarkastusten toteutumista kunnissa.

- Kuntien ilmoituksen mukaan tarkastukset toteutuivat kouluterveydenhuollossa aika hyvin. Kun kuitenkin tiedämme kouluterveydenhuollon lääkäripulasta, meillä on herännyt kysymys siitä, millaisen tarkastuksen kunnat tulkitsevat laajaksi, sanoo ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia Valvirasta.

- Vaikka tutkimukset toteutuisivatkin määrällisesti, niin onko niihin käytetty kylliksi aikaa, jotta erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret saadaan seulottua ja heille järjestettyä tarvittava tuki?

Valvira on yhdessä aluehallintovirastojen kanssa tekemässä valvontaohjelmaa asetuksen vaatimusten toteutumisen valvomiseksi. THL puolestaan on yhdessä opetushallituksen kanssa kehittämässä valtakunnallista lomakepohjaa tiedonsiirron tueksi.