Kuudesta kunnasta vuoden alussa muodostunut 90 000 asukkaan uusi Kouvola aikoo yhdistää terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon eli Kuusankosken aluesairaalan. Integraatiomallilla on tarkoitus saada helpotusta sekä vanhenevan väestön hoitoon että henkilökuntapulaan. Jos suunnitelmat etenevät aiotusti, malli tulisi voimaan vuonna 2011.

Kouvola pysyisi uudessa mallissakin kuitenkin Kymenlaakson sairaanhoitopiirin jäsenenä, ja esimerkiksi synnytykset ja syöpähoito ostetaan Kotkan keskussairaalasta.

- Mallia on pakko tehostaa ilman, että vain piiskataan ihmisistä irti kaikki tehot. Haluamme samalla varautua valmisteilla olevaan terveydenhuoltolakiin ja uhkaavaan lääkäri- ja hoitajapulaan, johtava ylilääkäri Kati Myllymäki sanoo. Myllymäki on vuosi sitten aloitetun Kouvolan terveyspalveluhankkeen projektipäällikkö.

Uudistuksen päätavoite on saada yhä useampi potilas hoidetuksi yhdellä käynnillä, ilman turhia lähetteitä ja päällekkäisiä kokeita. Myllymäki nimittää mallia kevyeksi konsultaatioksi. Hän ottaa esimerkiksi diabetespotilaan, jonka hoidosta vastaavat yleislääkärin lisäksi sisätautilääkäri, diabeteshoitaja ja ravitsemusterapeutti.

Tulevan pääterveysaseman vahvuuksia ovat mm. sisätaudit ja geriatria.

- On sosiaalinen fakta, että tieto siirtyy paremmin kahvikupin yli ja yhteisissä tiloissa kuin lähetteitä siirtämällä. Yleislääkärit arvostavat, jos he saavat erikoislääkärin konsultaation helposti ja välttyvät lähettämästä turhaan potilaita eteenpäin. Erikoislääkäri voi puolestaan keskittyä enemmän omaan alueeseensa.

Uudistuksessa paljon mahdollisuuksia

Terveyskeskuslääkäri

Johanna Salmio

kiittelee valmistelua avoimuudesta ja henkilöstön kuulemisesta. Hän toimii myös Lääkäriliiton Kaakkois-Suomen aluepäällikkönä.

- Jos työpaikalla on hyvät työolosuhteet, monipuoliset, haastavat työtehtävät ja koulutusta vastaava työnkuva jokaiselle ammattiryhmälle, uudistus onnistuu. Henki on ainakin positiivinen.

Salmiolla on muutaman vuoden takaa kokemuksia työtavasta, jossa Kouvolan Keltakankaan terveysasemalla työskenteli yleislääkärien rinnalla sisätautilääkäri, kirurgi ja gynekologi.

- Päiväkahvin yhteydessä pystyin kysymään erikoislääkäriltä varmistuksia ja hoitamaan potilaat pidemmälle itse. Ikääntyvät potilaat ovat yhä monisairaampia, mikä pidentää vastaanottoaikoja ja lisää spesialistien neuvojen tarvetta.

Päätelmiä tehdään vuoden alusssa

Malli vaatii toteutuakseen jatkossa myös tilaratkaisuja. Kouvolassa keskustellaan kiivaasti, korjataanko vanha aluesairaala vai rakennetaanko uusi osaamiskeskus. Alueellisten terveysasemien lakkauttamista pelätään.

Myllymäki lupaa, etteivät alueelliset palvelut häviä.

- Osaamiskeskuksen rinnalla neuvolapalvelut ja terveysasemat säilyvät. Satsaamme kotisairaalaan, saattohoitoon ja kiertäviin palveluihin. Tietoa ja lääkäreitä voidaan siirtää, aina ei tarvitse siirtää potilasta.

Sekä tilaratkaisut että terveydenhuoltomalli vaativat vielä neuvotteluja sairaanhoitopiirin ja henkilöstön kanssa sekä valtuuston päätöksiä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi jo toukokuussa DRG Medical Systems Oy:n asiantuntijaselvityksen jatkotyöskentelyn pohjaksi. Päätöksiä odotetaan ensi vuoden alussa, jotta uusi malli voisi astua voimaan 2011.

- Pienin seikka ei ole henkilöstö, jonka kanssa on käytävä yt-neuvottelut. Mitä pidempään suunta on epäselvä, sitä vaikeampi meidän on rekrytoida spesialisteja, Myllymäki muistuttaa.

Yksi budjetti, johtaja ja strategia

Integraatiomalli saa vahvaa taustatukea professori emeritus Martti Kekomäeltä, joka on tutustunut käytäntöihin asiantuntijatehtävissä Yhdysvalloissa ja EU:n piirissä. Se on hänen mukaansa ainoa tiedossa oleva keino pitää tasapainossa palvelu ja hyödyt.

- Terveydenhuollossa integraatio tarkoittaa, että on vain yksi organisaatio, strategia, budjetti, johtaja ja demokraattinen valvontaelin. Tiivistetysti toiminnan tavoite on auttaa jokaista kouvolalaista käyttämään elinpäivänsä haluamallaan tavalla, Kekomäki summasi osallistuessaan viikko sitten Kouvolassa pidettyyn asiantuntijaseminaariin.