Terveydenhuoltopalvelut siirtyvät kaupungin suoraan hallintaan. Jako perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon poistuu.

Ei enää terveyskeskuksia, vaan kuusi lääkärikeskusta, joiden päätoiminto on vastaanotto. Hoitovastuu on ensisijaisesti omalääkäri-omahoitaja-työparilla. Myös erikoislääkärit pitävät vastaanottoa lääkärikeskuksissa, ja ovat näin ollen helposti yleislääkärin konsultoitavissa.

Tältä kuulostaa Kouvolan terveydenhuollon uusi suunta. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja-aidan kaatumisen lisäksi Kouvolaa odottaa toinenkin suuri muutos.

Itsenäisyys ja uusi isäntä

Koko terveydenhuolto siirtyy kaupungin suoraan hallintaan. Kaupungin sisäisessä palvelutoiminnassa sovelletaan tilaaja-tuottajamallia. Tilaajana on perusturvalautakunta. Sekä lähipalveluiden että sairaalatoiminnan palvelujen tuottajia valvoo erikseen nimettävä tuotantolautakunta, ilman poliittista mandaattia. Kuulostaa vastavedolta ulkoistamiselle?

- En sanoisi niinkään. Pikemminkin kyseessä on keino säilyttää Pohjois-Kymenlaakson itsenäisyys. On koettu, että päätösvalta on ollut liukumassa aluesairaalalta liikaa keskussairaalalle, sanoo Kuusankosken aluesairaalan pääluottamusmies, kirurgian osastonylilääkäri

Markku Onali

Onalin mukaan lääkärikunta on ottanut tiedon uudistuksista vastaan rauhallisesti. Tosin on aikaistakin reagoida, sillä suunnitelmat ovat vasta oraalla.

Erikoislääkärien tuleva asema mietityttää Onalia.

- On radikaali ajatus, että erikoissairaanhoitoa ei enää eroteltaisi perusterveydenhuollosta. Mahtaako erikoislääkäristä tulla konsultti, joka käy osastolla kurkistamassa omaa potilastaan? Entä osastonylilääkärin toimi - annetaanko se jollekin muulle kuin erikoislääkärille?

Onali pitää muutosten suuntaa pääsääntöisesti hyvänä. Esikuvana toimii Forssan malli, josta ei Onalin korviin ole kantautunut negatiivista sanottavaa. Edes tutun työpaikan, Kuusankosken aluesairaalan mahdollinen korvaaminen uudella sairaalalla ei sureta.

- Sehän on hienoa, jos saamme uuden sairaalan. Ja vaikka muutoksia tulee, ne ovat sopeutumiskysymyksiä.

Lääkäreiltä reunat tilasuunnitteluun

Uusi terveydenhuoltostrategia tarvitsee uudet tilat. Asia huomattiin Tekesin Finnwell-ohjelmaan kuuluvan KYMSHP:n kehitysprojektin yhteydessä. Osana projektia Teknillisen korkeakoulun asiantuntijaryhmä kartoitti Kouvolassa eri vaihtoehtoja.

Lääkärit määrittelevät tilantarpeelle reunaehdot: aluesairaalan toiminnat ja terveyskeskus on saatava yhteen.

- Kuusankosken aluesairaalan laajentaminen ei enää käy päinsä, rakennus on tullut tiensä päähän. Taloudellisemmaksi osoittautui purkaa nykyinen, 1970-luvulta peräisin oleva Kouvolan terveysasema, ja rakentaa uusi sairaala sen tontille, kertoo professori Erkki Vauramo TKK:n HEMA-Instituutista.

Kouvolassakin korjataan 1960-70-lukujen sairaalasuunnittelun hedelmiä. Siihen aikaan Suomen terveyskeskukset olivat esimerkkejä arkkitehtonisesta osaamisesta, jota vietiin ulkomaille asti. Nyt Suomi napsii ideoita muun muassa Alankomaista.

- Tilat tehdään avoimiksi ja helposti lähestyttäviksi. Suurten ihmismäärien ohjailemiseen otetaan mallia vaikkapa lentokenttien suunnittelusta. Lähtökohtana on selkeys: toimivat aulat, joiden kautta potilaat löytävät helposti hoitohuoneisiin. Henkilökunta työskentelee avotiloissa: käytävät laajennetaan hoitajien työtilan ja odotustilan yhdistelmäksi. Lääkärin työhuone ei enää ole vastaanottohuone, vaan nämä kaksi ovat erillisiä tiloja. Vastaanottohuoneet muodostavat uuden tyyppisen alueen, joka on tehokkaassa käytössä koko työpäivän, Vauramo listaa. mia.flygar@fimnet.fi