Kelan velvollisuus järjestää kuntoutuspsykoterapiaa tulee lakisääteiseksi tammikuussa. Terapiaan pääsy helpottuu, sillä määrärahat eivät enää rajoita uusien asiakkaiden mahdollisuutta päästä Kela-korvauksen piiriin. Myöntämisperusteet pysyvät ennallaan.

Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen toissa viikolla.

Köyhimpien ulottuville kuntoutus ei kuitenkaan tule yhtään aiempaa paremmin. Aikuisten terapian korvaustaso pysyy ennallaan, vaikka terapeuttien palkkiot ovat nousseet. Korvausta ei ole korotettu yli 20 vuoteen, joten potilaan omavastuu on kasvanut huomattavasti.

- Tämä on tiedostettu lain valmistelun yhteydessä. Asiasta on ollut paljon puhetta viime vuosina, ja on edelleen epäkohta ettei tässä yhteydessä korvaustasoa voitu korottaa, Kelan lakimies

Kirsi Kunnas-Leinonen

toteaa.

Kunnas-Leinosen mukaan on vaikeaa arvioida, kuinka moni asiakas jää ilman kuntoutuspsykoterapiaa vähävaraisuuden takia. Tarve pysyy piilossa, sillä kaikki köyhät eivät edes lähde hakuprosessiin.

Osa asiakkaista saattaa saada omavastuun toimeentulotukena. Kunnas-Leinonen muistuttaa, että perusvastuu potilaiden hoidosta ja kuntoutuksesta on kotikunnan terveydenhuollolla ja Kelan toiminta vain täydentää sitä.

Hoito vaatii satsausta

Psykiatri, psykoanalyytikko

Anneli Larmo

pitää uudistusta hyvänä, sillä hoitomahdollisuuden ratkaisee ennemminkin tarve kuin raha. Kentällä liikkuvan käsityksen mukaan kuntoutuspsykoterapiaan pääsy on riippunut Kelan määrärahasta, joka on voinut loppua kesken vuoden.

Larmo toivoo kuitenkin, että potilaan omavastuuosuus olisi kohtuullisempi.

- Potilaan on satsattava hoitoon jonkin verran. Lähes 30 euroa käyntikertaa kohden on paljon, jos on vain vähän varoja käytössä, hän sanoo.

Larmon mukaan psykoterapeuttien palkkiot 45 minuutin käynnistä vaihtelevat yleensä 60 ja 75 euron välillä terapeutin koulutuksesta riippuen. Hintahaitari voi kuitenkin liikkua myös 50-95 eurossa. Hinnoissa on alueellisia eroja.

Kela korvaa aikuisen käyntikerrasta noin 45 euroa, jos terapeutilla on vaativan erityistason koulutus. Jos kuntoutuja käy terapiassa kaksi kertaa viikossa, omavastuuosuus voi olla noin 1 600 euroa vuodessa. Nuorilla korvaustaso on korkeampi, 60 euroa käyntikerralta.

Terapian saajien määrä kasvaa

Kuntoutuspsykoterapian saajien määrän uskotaan kasvavan lähivuosina noin 10-15 % vuodessa. Nousua on kuitenkin vaikea ennustaa. Kela saakin ensi vuonna 7 miljoonan lisäyksen kuntoutuspsykoterapian korvauksiin.

Kelan tuki myönnetään entiseen tapaan 16-67-vuotiaille työn ja opiskelukyvyn turvaamiseksi enintään 200 terapiakäyntiin 3 vuoden aikana. Ennen terapian hakemista asiakkaalla pitää olla vähintään 3 kuukautta kestänyt asianmukainen hoitosuhde, jonka jälkeen psykiatrian erikoislääkäri arvioi kuntoutuspsykoterapian tarpeen.

Kirsi Kunnas-Leinosen mukaan yleisin syy Kelan kielteiseen tukipäätökseen on, että potilaan hoitovaihe on vielä kesken.

- Se herättää paljon keskustelua, mikä on hoitovaihetta ja milloin on kyse kuntoutusvaiheesta, hän sanoo.

Alueellinen saatavuus on ongelma

Uudistuksen yhteydessä on puhuttu terapeuttien riittävyydestä ja kuntoutuksen alueellisen saatavuuden eroista. Kirsi Kunnas-Leinonen ja Anneli Larmo ovat varovaisia arvioidessaan, pahentaako kasvava kysyntä terapeuttipulaa.

- Meillä on järjestetty paljon terapeuttien koulutusta. On myös terapeutteja, jotka ovat tehneet aika pientä praktiikkaa. Töitä voi tehdä melko iäkkääksi. Jää nähtäväksi, onko huoli pulasta todellinen, Larmo sanoo.

Kunnas-Leinosen mukaan terapian saatavuuden alueelliset erot tiedostetaan. Haja-asutusalueilla asiakkaan matka terapeutin luokse voi olla kohtuuttoman pitkä. Erot ovat kuitenkin vähentyneet viime aikoina. Esimerkiksi etäterapian mahdollisuus on noussut esiin.

Vaikeinta kuntoutuspsykoterapiaan pääsy on Pohjois-Suomen syrjäisimmillä alueilla. Oulun seudulla terapiaa on hyvin saatavilla.