Ajan­kohtai­sta

Kuilu hyvin ja heikosti pärjäävien lasten välillä näkyy pandemiassa

Lääkärilehti Forumissa keskusteltiin lasten ja nuorten tilanteesta.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1
ADOBE/AOP

Koronapandemia on tuonut esiin pelon omasta ja läheisten sairastumisesta ja synnyttänyt stressiä sekä huolta perheissä. Vanhempien stressin tarttuminen lapsiin on ilmeistä, mutta siitä on puhuttu aika vähän pandemiassa. Näin kertoi lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari Husista Lääkärilehti Forumissa keskiviikkona.

Hän mainitsi, että rajoitustoimien on katsottu kohdistuneen lapsiin ja nuoriin voimakkaammin kuin aikuisiin.

Arjen tukirakenteet ovat muuttuneet pandemiassa, kun lapset ja nuoret ovat olleet etäkoulussa, harrastukset ovat olleet tauolla ja sosiaaliset kontaktit ovat vähentyneet.

Repokari tähdensi tässä tilanteessa vanhempien ja lasten resilienssin merkitystä. Tämä eräänlainen henkinen vastustuskyky kasvaa yleensä positiivisista vuorovaikutuskokemuksista ja hyvästä itsetunnosta.

– Resilienssiin liittyvät vahvuuksien tunnistaminen ja hyväksi käyttäminen, sopeutuminen ja stressin sietäminen.

Pandemian kaltaiset vaikeat tilanteet ovat Repokarin mukaan omiaan korostamaan kuilua hyvin ja heikosti pärjäävien lasten ja nuorten välillä. Ne, joilla on ollut jo alun perin hankalaa, on pandemian aikana ehkä vieläkin vaikeampaa.

Palvelujen kysyntä voi ryöpsähtää

Lasten- ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kysyntä on kasvanut vuosien ajan. Repokari totesi, että pandemiassa tämä kasvu on pysähtynyt. Lähetteet vuosina 2020–2021 ovat olleet noin vuoden 2019 tasolla. Tähän on voinut vaikuttaa hänen mukaansa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon muutos korona-aikana. Lähetteitä on saattanut jäädä tekemättä.

– Meillä on pieni huoli siitä, että kasautunut kysyntä ryöpsähtää, kun koulu- ja opiskeluterveydenhuolto alkaa toimia normaalimmin.

Ajallisia yhteyksiä koronan vaikutuksista kliiniseen toimintaan on nähtävissä. Alle 13-vuotiaita ahdistuneisuushäiriöitä ja syömishäiriöitä sairastavia lapsia tuli Repokarin mukaan tavallista enemmän hoitoon loppuvuodesta 2020. Lasten ja nuorten päivystys vilkastui viime vuonna loppukeväästä.

Lue myös

– Koulusulut ja ahdistuneisuuden lisääntyminen ovat ehkä antaneet pohjaa sille, että alle 13-vuotiaiden koulupudokkuus on lisääntynyt.

Apua mahdollisimman aikaisin

Joka viidennellä nuorella on hoitoa vaativa mielenterveyshäiriö, kuvasi Husin nuorisopsykiatrian linjajohtaja Laura Häkkinen.

Hänen mukaansa ei ole näyttöä nuorten mielenterveyshäiriöiden lisääntymisestä. Sen sijaan tyttöjen itse raportoitujen ahdistus- ja masennusoireiden kasvamisesta on näyttöä.

Apua pitäisikin saada mahdollisimman varhain, sillä lieviin mielenterveyshäiriöihin on vaikuttavia hoitoja.

– Nuorille on olemassa omia hoitomalleja, joita tulisi käyttää. Näihin malleihin kuuluu, että nuoren tukiverkosto pyritään aktivoimaan arjessa.

Kirjoittajat

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030