Ajan­kohtai­sta

Kuinka pitkään pelkkää imetystä?

BMJ:ssä julkaistussa katsauksessa kyseenalaistetaan maailman terveysjärjestö WHO:n suositus, jonka mukaan vauvan pitäisi saada yksinomaan rintamaitoa puolen vuoden ikään saakka.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/imetys_JulienBastide_Pixmac000015859559.jpg

BMJ:ssä julkaistussa katsauksessa kyseenalaistetaan maailman terveysjärjestö WHO:n suositus, jonka mukaan vauvan pitäisi saada yksinomaan rintamaitoa puolen vuoden ikään saakka.

Englantilaisten tutkijoiden mukaan vauvoille tulisi alkaa antaa lisäravintoa yksilöllisesti neljän kuukauden iästä lähtien. Vauvoilla, jotka saavat pelkkää rintamaitoa puolen vuoden ikään asti, on heidän mukaansa korkeampi raudanpuutosanemian riski. Heillä saattaa myös olla kohonnut keliakian ja ruoka-aineallergioiden riski verrattuna vauvoihin, joille on alettu antaa kiinteää ravintoa jo ennen puolen vuoden ikää.

Katsauksen laatineiden tutkijoiden mukaan vauvoilla, jotka eivät ole saaneet kiinteää ravintoa ennen puolen vuoden ikää, voi olla muita vaikeampaa tottua karvaisiin makuihin. Tästä voi seurata, että vihreiden vihannesten maku ei miellytä, minkä seurauksena voi olla epäterveellisen ruoan suosiminen ja ylipaino.

Katsauksen laatineet tutkijat painottavat, ettei ole heidän tehtävänsä laatia suosituksia, mutta heidän mielestään suosituksen päivittäminen uusien tutkimustulosten pohjalta voisi olla paikallaan.

Maailman terveysjärjestö WHO painottaa verkkosivuillaan, että sen suositus on yhä voimassa ja ajan tasalla. WHO:n julkilausumassa kerrotaan viimeisimmän Cochrane-katsauksen yksinomaisen imetyksen optimaalista pituudesta olevan vuodelta 2009. Katsauksen mukaan puolen vuoden ajan täysimetetyillä vauvoilla on pienempi ruoansulatuskanavan tulehdusten riski. Äideillekin pitkästä täysimetyksestä hyötyä, sillä raskauden aikana kertynyt paino putoaa tehokkaammin ja kuukautiskierto käynnistyy myöhemmin. Vauvojen painon kehitykseen puolen vuoden täysimetyksellä ei ole epäsuotuisaa vaikutusta. Viitteitä raudanpuutosanemian riskistä on havaittu joissakin kehitysmaissa.

Hertta Vierula
Kuva: Julien Bastide/Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030