A(H1N1)-viruksella ja sairaalabakteereilla voi olla yhteinen ystävä - käsidesistä piittaamaton hoitohenkilökunnan jäsen.

Rivakimmin tartunnanaiheuttajia levittävät ne hoitotiimin jäsenet, jotka kohtaavat useita potilaita lyhyen aikaa. Jos yksikin heistä laistaa käsienpesusta jatkuvasti, taudit leviävät tehokkaammin kuin siinä tapauksessa, että koko henkilöstö unohtaisi käsihygienian neljäsosaksi työaikaa.

Tähän tulokseen tulivat Pasteur-instituutin tutkijat, jotka selvittivät tartuntatautien leviämistä kuvitteellisessa tehohoitoyksikössä matemaattisen mallin avulla. Mallin osastolla 18:aa potilasta hoiti 22 hengen henkilökunta, ja yhden potilaista oletettiin tartuttavan sairaalabakteeria, kuten MRSA:ta tai VRE:tä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka henkilökunnan yksilöllinen käyttäytyminen vaikutti tautien leviämiseen. Mallissa käytettiin kolmea profiilia, joista ensimmäiseen kuuluvat olivat säännöllisessä kosketuksessa rajatun potilasryhmän kanssa, toinen ryhmä harvemmassa kontaktissa laajemman potilasryhmän kanssa ja kolmas tapasi jokaisen potilaan kerran päivässä.

Juuri kolmas ryhmä, joita tutkijat kutsuvat peripateetikoiksi, ovat käsienpesun laiminlyödessään tartuntojen pahimpia levittäjiä. Vaikka tällaisia yksilöitä olisi henkilöstöstä vain 4,5 %, vaikutus on tutkimuksen mukaan sama kuin jos koko henkilöstö jättäisi kädet pesemättä joka neljännen potilaskontaktin jälkeen.

Kun simuloidussa mallissa koko hoitohenkilökunta pesi kätensä tunnollisesti, oli odotettavissa, että tautitartunnan saisi keskimäärin 1,5-5,8 potilasta taudinaiheuttajan tarttuvuudesta riippuen. Jos yksikin hoitohenkilökunnan jäsen laiminlöi käsienpesun, potilaiden sairastumisriski kasvoi 13-17 %.

Riski oli selvästi yhteydessä siihen, mihin ryhmään pesusta piittaamaton kuului. Kakkosryhmän piittaamaton lisäsi riskiä 2-7%, mutta kolmosryhmän peripateetikko peräti 73-238 %. Mitä tarttuvampi taudinaiheuttaja, sen suuremmaksi käsiään pesemättömän peripateetikon aiheuttama riski kasvoi.

Tutkijat toteavat, että sairaaloissa hygieniaa pitäisi valvoa paitsi yleis-, myös yksilötasolla. Esimerkiksi käsidesin kulutuksen määrä ei ole luotettava hygieniamittari.

Lähde: PNAS 2009;43:18420-5. www.pnas.org/content/106/43/18420.abstract? sid=c34f4164-bb65-4475-a4f2-5f5196d76490