Myös kuntien välisten terveysmenojen erot supistuivat jonkin verran, käy ilmi tilastovertailusta.

Vuosia jatkunut terveys- ja vanhuspalvelujen menojen kasvu näyttää pysähtyneen Suomessa ainakin hetkellisesti vuonna 2010, kertoo THL:n tilastovertailu. Myös kuntien välisten terveysmenojen erot supistuivat jonkin verran, eli kuntalaisten eriarvoisuus on hieman vähentynyt.

Väestön palvelutarpeet ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan lähinnä väestön ikääntymisen takia. Tähän suhteutettuna kunnat käyttivät aiempia vuosia vähemmän rahaa terveys- ja vanhustenpalveluihin. Vertailun mukaan palvelutarpeisiin suhteutetut menot olivat vuonna 2010 koko maassa asukasta kohti 1,8 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2009. Vuosina 2005–2009 menot olivat kasvaneet 0,8 prosenttia vuodessa.

THL:n mukaan kuntien välisten terveysmenojen erojen supistuminen johtuu ennen kaikkea suurten kuntien, kuten pääkaupunkiseudun tekemistä säästöistä. Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat vuosia käyttäneet rahaa terveyspalveluihin asukasta kohden yli maan keskiarvon, mutta säästivät nyt 40 miljoonaa euroa.

– Jos nämä säästöt on saavutettu karsimalla rakenteita ilman, että palveluiden saatavuutta, laatua tai vaikuttavuutta on heikennetty, toimivat suuret kaupungit hyvänä esimerkkinä muulle maalle. Kuitenkin pääkaupunkiseudulla on yhteensä vielä kirittävä noin 190 miljoonaa euroa, jotta se saavuttaisi maan asukaskohtaisen keskiarvon, toteaa tutkimusprofessori Unto Häkkinen.

Selvityksen mukaan kuntien välillä on kuitenkin edelleen runsaasti eroja ja eivätkä kaikki asukkaat saa tarpeiden mukaisia palveluja. Moni kunta ei ole kasvattanut terveysbudjettiaan samassa tahdissa kuin terveys- ja vanhustenpalvelujen tarve on kasvanut.

Menojen kasvu on ollut nopeinta Itä-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla. Päijät-Hämeessä tarpeisiin suhteutetut menot asukasta kohti ovat maan matalimmat, yli 10 prosenttia alle maan keskiarvon. Myös Etelä-Savo ja Etelä-Pohjanmaa ovat 7–8 prosenttia alle keskiarvon.

Suurimmat menot ovat HYKS-sairaanhoitoalueella, Keski-Pohjanmaalla ja Vaasassa. Menot laskivat eniten HUS-piirissä, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.