Kuopion ja Oulun yliopistot hakevat kuntia ja terveyskeskuksia mukaan pilottihankkeeseen, jossa halutaan kehittää terveyskeskuksia osuustoimintamuotoisiksi. Hankkeen vetäjänä toimivan professori

Esko Kumpusalon

mukaan osuuskuntamallin avulla halutaan tuoda laatua ja yhtenäisyyttä Suomen perusterveydenhuoltoon.

Kumpusalon mielestä hanke luo onnistuessaan vastavoiman terveydenhuoltopalvelujen nykytrendille, jossa yksityissektori kasvaa, keskittyy ja kansainvälistyy julkisen sektorin kustannuksella ja sen tappioksi.

- Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän heikkoutena on se, että järjestelmä on 1970-luvulta lähtien alkanut pirstaloitua yksin kuntatasolle. Terveydenhuollon valtakunnallisen tason organisointi puuttuu: Helsingissä ei ole riittävästi käytännön asiantuntemusta sen enempää Lääkäriliitossa, Stakesissa kuin sosiaali- ja terveysministeriössä, Kumpusalo pohtii.

Pilottihankkeessa pyritään rakentamaan terveyskeskusten muodostama tukiosuuskunta, jonka tehtävä on terveydenhuoltopalvelujen valtakunnallinen prosessi- ja ketjuohjaus.

Pilottihankkeessa 3-5 terveyskeskusta riittää muodostamaan tukiosuuskunnan Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla.

Pitkän aikavälin tavoitteena on kattaa koko Suomi osuustoiminnallisin periaattein toimivin terveyskeskuksin. Kumpusalo uskoo, että tähän tavoitteeseen voidaan päästä noin kymmenessä vuodessa.

Osuuskuntana toimivan terveyskeskuksen voisivat yhteisöjäseninä omistaa kunnat ja Kansaneläkelaitos, henkilöomistajia olisivat puolestaan lääkärit ja sairaanhoitajat sekä asukasomistajina kuntalaiset.

Osuuskuntamallista voi tulla vientituote

Kumpusalon mielestä monet syyt puoltavat osuuskuntamallia nykyjärjestelmään verrattuna.

- Suomen perusterveydenhuoltoa eivät johda terveydenhuollon ammattilaiset, vaan hyvin pitkälle poliitikot. Tämä on järjestelmämme keskeinen perusheikkous.

Kumpusalo näkee, että osuustoimintamalli osuisi oivalliseen markkinasaumaan.

- Kuntien palvelurakenneuudistus eli PARAS-hanke tähtää tilaajaorganisaatioiden vahvistamiseen. Nyt tarvitaan tehokkaita kuntatasolla toimivia tuottajaorganisaatioita, jotka palvelevat suuria sairaanhoitopiirejä, Kumpusalo toteaa.

Valtakunnallinen osuustoimintamalli tukiverkostoineen auttaisi myös yhdistämään hajanaiset ja kirjavat tieto- ja taloushallintojärjestelmät sekä logistiset käytännöt. Kumpusalo myöntää, että tätä työtä on jo pitkään ja laihoin tuloksin väännetty eri hankkeissa kautta maan.

- Jonkun täytyy nyt ottaa vastuu harmonisoinnista ja lähdemme siitä, että Kuopion ja Oulun yliopistot voivat ottaa tämän vastuun.

Kumpusalon mukaan parhaimmillaan osuuskuntamallista voi tulla suomalainen julkisen terveydenhuollon menestystuote, joka kelpaa kopioitavaksi muuallekin.

Yksi osa valtakunnallista uudistusta olisi terveydenhuollon valtakunnallisen rahoituspohjan uudistus. Esimerkiksi julkisen terveydenhuollon rahoituksen nykyistä monikanavamallia pitäisi rukata radikaalisti uusiksi. Näin ollen Kumpusalo kutsuu osuuskuntamallin osakkaaksi mukaan myös Kansaneläkelaitoksen.

- Esimerkiksi sairausvakuusetuudet, kuten lääkekorvaukset, matkakorvaukset ja sairauspäivärahat tulisivat samasta potista kun sairaanhoitajien ja lääkäreiden palkat. Näin päästään kokonaiskustannustehokkuuteen.

Osuuskuntamalli toisi kuntalaisten terveyteen vaikuttavan arkisen uudistuksen. Erilaisin bonuksin kannustettaisiin terveellisiin elintapoihin. Tällainen kannustin voisi Kumpusalon mukaan olla esimerkiksi liikuntasetelien tarjoaminen ylipainoisille.

Tasa-arvo, laatu ja koulutus keskiöön

Osuuskuntatoimintaan kytkeytyvä ns. toisen polven terveyskeskus on Kuopion yliopistossa kehitetty idea. Ajatuksen esikuvana ja henkisenä virittäjänä on ollut perinteinen pellervolainen osuuskuntatoiminta. Hankkeen yhtenä taustavaikuttajana on myös saksalainen Bertelsmann-säätiö, jonka rahoituksella Kuopion yliopistossa tutkitaan sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyä sekä kustannustehokkaita tapoja sen toteuttamiseksi.

Toisen polven terveyskeskuksen keskeisiä toiminta-ajatuksia ovat terveyden ja tasa-arvon edistäminen, moniammatillinen laatutyö sekä toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen sekä henkilöstön koulutus. Kumpusalon mukaan yksikään terveyskeskus ei nykytilanteessa pysty täyttämään näitä vaatimuksia.

Toiminnan eettisiä kulmakiviä puolestaan ovat avoimuus, rehellisyys, välittäminen ja sosiaalinen vastuuntunto.

Ilomantsissa puntaroidaan pilottihanketta

Ilomantsin kunnanjohtaja

Markku Lappalainen

pitää Esko Kumpusalon esittämää osuuskuntamallia harkitsemisen arvoisena avauksena.

- Kumpusalon idea on ennakkoluuloton. Ajatuksena on vahvistaa terveydenhuollon alkupäätä.

- Kumpusalo on itse työskennellyt pitkään kuntasektorilla ja terveyskeskuksessa. Hänen mallinsa lähtee parantamaan potilaan ja terveydenhuollon ensikontaktia.

Lappalainen kävi noin viikko sitten Kumpusalon kanssa kunnan kiinnostusta tunnustelevia keskusteluja mahdollisesta pilottihankkeeseen osallistumisesta.

Lappalainen korostaa, että asia on täysin alkuvaiheessa, eikä mitään päätöksiä pilottihankkeeseen osallistumisesta ole tehty: haastattelua tehdessä hän oli menossa kuvaamaan osuuskuntamallin ideaa kunnanvaltuutetuille.

Ilomantsin perusterveydenhuollon keskeiset ongelmat kuulostavat tutuilta: lääkäripula ja siihen kytkeytyen kalliiden yksityisten ostopalvelujen käyttö. Lappalainen arvioi, että osuuskuntamalli voisi tuoda tähän osittaisen helpotuksen.

- Osuuskuntamallissa kustannukset olisivat nykyistä enemmän hallinnassa. Myös verotulot säilyisivät kunnassa, kun ne nyt menevät pitkälti muualle yksityisten ostopalvelujen käyttämisen takia.

Kunnan vakituisista lääkärinviroista on puolet täyttämättä. Lappalaisen mielestä osuuskunta voisi tuoda lääkäreiden rekrytointiin uutta houkuttelevuutta.

- Jos kerran lääkärit haluavat työskennellä osuuskunnissa ja yrityksissä, niin tämä olisi paikallinen vaihtoehto, Lappalainen arvelee.

Ilomantsi on aiemmin tehnyt Kumpusalon, Kuopion yliopiston sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa yhteistyötä Älykkäät hoitopolut -hankkeessa.

Katso myös pääkirjoitus s. 4071.