Tilaisuus, elämys ja kipinä kansainvälisiin asioihin, kiteyttävät opiskelijavaihdossa olleet lääketieteen kandit matkakokemuksensa. Vaikka tiedekunnat eivät suoranaisesti patista opiskelijoitaan matkaan, tarjolla on useita valmiiksi suunniteltuja vaihto-ohjelmia.

Jo lääkäriksi valmistunut

Noora Ritamäki

, 30, ja 4. vuosikurssin kandi

Heikki Tuomi

, 24, vakuuttavat, että opiskelijavaihto on ennen kaikkea ainutlaatuinen tilaisuus.

Kuopiosta valmistunut Ritamäki vietti syyslukukauden 2004 Tukholman Karoliinisessa instituutissa. Oulussa opiskeleva Tuomi opiskeli puolestaan kymmenen kuukautta Espanjan Universitat Autònoma de Barcelonassa, jonne hän suuntasi toisen opiskeluvuoden jälkeen.

- Lähdin vaihtoon nimenomaan sen takia, että halusin kokea millaista olisi oikeasti asua eri maassa, tutustua vieraaseen kulttuuriin ja nähdä sitä aitoa elämää paikanpäällä. En ole sulkenut pois mahdollisuutta muuttaa ulkomaille tulevaisuudessa. Esimerkiksi EU:n alueelle olisi helppo lähteä, koska tutkinnot tunnustetaan ilman erillisiä testejä, Noora Ritamäki sanoo.

Mitä vaihtolukukausi tuotti?

- Parasta vaihtokokemuksissa on ollut ehdottomasti lukuisat kaverit, joita olen saanut ympäri maailmaa ja tunne, että pärjään ja osaan hoitaa asioita myös ulkomailla, Noora Ritamäki pohtii.

Ritamäelle jäi opiskelijavaihdoista kipinä kansainvälisiin asioihin ja tällä hetkellä hän on mukana Nuorten Lääkärien Yhdistyksen NLY:n hallituksessa. Toimenkuvaan kuuluu mm. tuoda eurooppalaisten nuorten lääkäreiden kokouksissa esiin Suomen kanta käsiteltäviin asioihin.

Lähteminen ei ole lääkiksessä tapana

Noora Ritamäki lähti vaihtoon viidennen vuoden syksyllä. Kohdemaan valintaan vaikutti ruotsin kielen lisäksi tieto siitä, että Ruotsin lääketieteellisissä tiedekunnissa suoritetut kurssit hyväksytään Suomessa valtaosin.

Matkasuunnitelmat syntyivät kurssikaverin innostamina.

- Mun lisäksi lähti pari muuta samalta vuosikurssilta Ruotsiin, muttei vaihtoon kyllä yhtään kannustettu lähtemään. Lääkiksessä ei oikein kukaan puhunut opiskelijavaihdosta. Yliopiston kansainväliseltä sihteeriltä sai kyllä tosi hyvin apua, kun vaihtoprosessi lähti eteenpäin, vaikka itsekin joutui kyllä etsimään tietoa aika paljon.

Yleinen käsitys onkin, että lääketieteellisistä tiedekunnista ei lähdetä vaihto-ohjelmiin yhtä aktiivisesti kuin muista tiedekunnista. Tuomi ja Ritamäki vakuuttavat, että vuosikurssilta putoamisen tai valmistumisen pitkittymisen takia vaihtokokemusta ei kannata jättää väliin. Myös Noora Ritamäki tunnustaa huolehtineensa ensin valmistumisen lykkäytymisestä.

- Sellaista seikkailunhalua vaihdossa tarvitaan ja oikeanlaista asennetta. Eteen tulee varmasti tilanteita, joihin ei ole osannut etukäteen varautua. Asunnon etsimiseen meni esimerkiksi vähän pitempi aika kuin olin otaksunut eivätkä asiat toimineet Espanjassa aina yhtä suoraviivaisesti kuin täällä Suomessa, kertoo Tuomi.

Näköala Euroopan terveydenhuoltoon

Karoliinisen instituutin opetus oli Ritamäen mielestä laadultaan samanlaista kuin Suomessa.

- Opiskelu oli intensiivisempää ja tehokkaampaa, koska pienryhmätyöskentelyä oli enemmän ja ryhmätyöt kestivät kauemmin kuin Suomessa. Opettajat ja kurssilaiset kävivät joskus myös yhdessä syömässä kurssipäivän jälkeen, mikä toi opiskeluun vapaamuotoisuutta.

Ruotsissa vietetyn syyslukukauden jälkeen Noora lähti vielä pari kertaa kuukauden mittaisiin vaihtoihin FiMSIC:n kautta: ensin Wieniin vuonna 2005 ja vuotta myöhemmin Barcelonaan. Kesävaihtokohteet hän valitsi FiMSIC:n verkkosivuilta löytyvien matkakertomusten perusteella.

Kesävaihdoissa näki Ritamäen mukaan käytännössä, miten terveydenhuolto Euroopassa toimii.

- Suomessa kandit saavat heti todella paljon vastuuta verrattuna esimerkiksi Itävaltaan, jossa vastavalmistuneet lääkärit hoitavat potilaita pitkälti osastonlääkärin opastamana. Espanjassa puolestaan on hyvin yleistä, että vastaanotolla on potilaan lisäksi sukulaisia, lääkäri, opiskelijoita ja pari vastavalmistunutta. Pohjoismaihin verrattuna Keski- ja Etelä-Euroopan maissa opiskelijoilla on vähemmän potilaskontakteja opiskelun aikana.

Pienimuotoinen yllätys oli sekin, että itävaltalaisen sairaalan keuhko-osaston kansliassa poltettiin tupakkaa.

Tehokkuus ei aina ole pääasia

Myöskään Heikki Tuomen mukaan opinahjossa ei varsinaisesti kannustettu opiskelijavaihtoon. Tietoa kuitenkin löytyi verkkosivuilta ja kohdeyliopiston kurssien etsimisessä apua sai tarvittaessa yliopiston Erasmus-koordinaattorilta.

- Barcelona oli minulle ykköskohde Espanjassa, rakastuin nimittäin kaupunkiin jo aikoinaan lomareissulla. Oma elämänvaihe oli toisen opiskeluvuoden jälkeen sellainen, että vaihtoon lähteminen tuntui luontevalta. Meitä taisi kyllä lähteä vaihtoon sinä vuonna 5-10 opiskelijaa.

- Olin juuri suorittanut prekliiniset opinnot täällä Suomessa. Ajattelin lähteä ennen kliinisten opintojen alkamista, koska vaihtovuoden aikana ei ehkä olisi tullut ylläpidettyä tärkeää tietoa samalla tavalla kuin täällä Suomessa.

Opiskelujen kannalta vaihtovuosi ei ehkä ollutkaan kauhean tehokas, mutta Tuomen mukaan kokonaisuutena se antoi paljon enemmän.

Espanjan alkeet vai katalaanin käytäntö?

Kohdeyliopistojen kielivaatimukset tulevat opiskelijoille usein yllätyksenä.

- Saksassa opetuskieli on saksa ja Espanjassa espanja, eikä pelkällä englannilla pärjää. Lääketieteen opiskelijoiden kielitaito on monesti suppea, se rajoittuu englantiin ja ruotsiin, kertoo Turun lääketieteellisen tiedekunnan korkeakoulusihteeri Kaija Kangasjärvi.

Turun yliopistossa korkeakoulusihteeri onkin otettu mukaan uusien opiskelijoiden orientaatiokurssille kertomaan vaihdoista ja ennen kaikkea kielitaidon tarpeesta.

- Muutama opiskelija on ottanut tämän onkeensa ja aloittanut espanjan tai italian opinnot heti opiskelujen alussa, jotta kliinisessä vaiheessa vaihtoon hakeuduttaessa on tarpeeksi hyvä kielitaito.

Heikki Tuomi huomasikin Espanjassa, että kielitaitotodistuksen olemassaolo ja käytäntö ovat kaksi eri asiaa.

- Barcelonaan vaadittiin kyllä kielitodistus, mutta heille näytti riittävän tieto siitä, että olin opiskellut espanjan kielestä alkeiskurssit. Barcelonassa oli katalaani virallisena kielenä, mikä vaikutti osaltaan siihen, että keskityin koulunkäyntiä enemmän kulttuurijuttuihin.

Monta tietä maailmalle

Opiskelijavaihto tarkoittaa sellaista ulkomailla opiskelua, joka luetaan osaksi Suomessa suoritettavaa tutkintoa. Lääketieteen opiskelija voi lähteä vaihtoon ulkomaiseen korkeakouluun milloin tahansa ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.

Helpointa vaihtoon lähteminen on valmiiden ohjelmien, kuten Erasmuksen ja Nordplussan, tai FiMSIC:n harjoittelu- ja tutkimusvaihdon kautta.

Valmiisiin ohjelmiin osallistuville maksetaan stipendejä, ja lisäksi vaihto-opiskelijalla on oikeus saada opintotukea. Stipendin voi saada vain kerran. Vastaanottavat yliopistot eivät peri lukukausimaksuja.

Ulkomailla voi suorittaa pakollisia kurssimuotoisia opintoja, harjoittelun tai tehdä syventävät opinnot. Tämä onnistuu parhaiten tiedekunnan solmimien 3-12 kuukauden mittaisten Erasmus-yhteistyösopimusten tai Nordplus-verkoston kautta. Pohjoismaat ovat hyvä vaihtokohteita, koska opetusohjelmat ovat melko samankaltaisia ja korvattavuuskysymykset yksinkertaisempia kuin muualla Euroopassa. Usein ulkomaisissa yliopistoissa suoritetuilla opinnoilla voi kokonaan korvata vastaavat kurssit Suomessa.

Nordlys-ohjelma on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat opiskella jotain muuta ainetta kuin mitä opiskelevat Helsingin yliopistossa.

Ulkomaille voi hakeutua myös itse. Yliopiston kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden palvelut ja lääketieteellinen tiedekunta myöntävät apurahoja vaihto-opiskelijoille, jotka eivät ole saaneet stipendiä minkään ohjelman kautta.

FiMSIC, Finnish Medical Students' International Committee, on Suomen medisiinariliiton ulkoasiainvaliokunta. FiMSIC:n kautta on mahdollista lähteä kuukauden mittaiseen harjoittelu- tai tutkimusvaihtoon ympäri maailmaa.

Lisätietoja: www.fimsic.org.

Lähde: www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/vaihto/default.htm

Maastrichtiin vai Meksikoon?

Tampereelta

Minne? Hollannin Maastricht.

Koska? 2. vuosikurssin aikana 3 kuukaudeksi.

Kuinka moni lähtee? Viime vuonna 8-9 opiskelijaa.

Kuopiosta

Minne? Erasmus- ja Norplus-kohteet, mm. Ruotsi ja Espanja. Kahdenvälisten sopimusten kautta Egyptiin, Indonesiaan, Meksikoon tai Shanghaihin tai FIRST-ohjelman kautta Venäjälle. North-South-South -ohjelman kautta afrikkalaisiin yliopistoihin mm. Keniaan, Tansaniaan ja Nigeriaan.

Koska? 3. vuosikurssin jälkeen.

Kuinka moni lähtee? Viime vuonna 53 opiskelijaa, heistä 31 yli 3 kuukaudeksi.

Turusta

Minne? Ruotsin Karolinska ja muut Ruotsin lääketieteelliset tiedekunnat. Britannia, mutta brittiyliopistot eivät tällä hetkellä tee Erasmus-sopimuksia.

Koska? Koko lukukauden mittaiset vaihdot ovat tavallisia, yleensä 4. ja 5. vuosikurssin ajaksi.

Kuinka moni lähtee? Viime vuonna 14 opiskelijaa, mutta luvussa on mukana myös terveystieteilijöitä ja hammaslääkäreitä.