Mikä tekee terveyskeskuksesta hyvän? kysyttiin Karjaalla lokakuisessa kansalaisillassa. Kansalaiset saivat kuunnella, kun poliitikot ja johtajat vastasivat.

Folkhälsanin aikaan oli kyllä paremmin, silloin lääkärit eivät vaihtuneet ihan koko ajan. Kait se on lääkäreillekin hankalaa, kun joka kerta on vastassa tuntematon potilas? pohtii eläkkeellä oleva Toivo Kukkonen terveyskeskuspalveluja.

Karjaalla on alkamassa paneelikeskustelu, jonka otsikkona on Terveyspalvelut kuntalaisten parhaaksi. Folkhögskolanin aulassa paneelin alkamista odotteleva Kukkonen toivoo saavansa vastauksen, miksei nykyinen palveluntuottaja, Mehiläinen-konserniin kuuluva Carema, saa sitoutettua lääkäreitä Karjaalle. Carema vastaa Karjaan perusterveydenhuollosta ja kotipalvelusta.

- Kun omalääkärijärjestelmä tuli, se toimi hyvin, muistelee vielä vanhempaa aikaa Kukkosen tuttava, karjaalainen Kaj Fagerholm.

Fagerholm sanoo, että silloin suomenkielinenkin sai palvelua lääkärissä suomeksi. Nyt kieli voi olla mitä tahansa ruotsista venäjään.

Miehet korostavat, etteivät he tahdo lääkäreitä moittia. Nykyajan lääkäreille Karjaakin taitaa olla liian pieni ja kaukainen paikkakunta, jotta sinne muutettaisiin asumaan ja tekemään töitä.

- Työpaikan henki on tärkein, sillä se heijastuu potilaisiin, haluaa Toivo Kukkonen vielä painottaa.

Hän kertoo lähipiirinsä syöpäpotilaasta, joka vietti pitkiä aikoja HYKS:ssa. Osastolla jopa laitosapulainen maanitteli ruokahalutonta potilasta syömään. Kukkonen sanoo, että siitä tuli omaiselle luottavainen mieli; jokainen täällä tahtoo tehdä hyvää.

Vapaus valita vai vapaus päättää?

Paneelissa keski-ikäisen yleisön edessä istuu arvovaltainen joukko, joilla on painavaa sanottavaa.

Rkp:n kaupunginvaltuutettu Linnea Henriksson ihmettelee, miksi terveyskeskuksen päivystyksessä pitää jonottaa tuntikausia tietämättä, miksi jonotus kestää ja milloin lääkärin puheille voisi päästä. Uudenlaista palveluhenkisyyttä, sitä Henriksson kaipaa.

Mehiläisen Kuntapalvelujen johtaja Teemu Annala sanoo, että kuntalaiselle vapauden valita hoitopaikkansa tuova uusi terveydenhuoltolaki merkitsee todellista kulttuurinmuutosta. Ensimmäistä kertaa terveyskeskuksella on mahdollisuus menettää asiakkaitaan.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta huomauttaa olevansa nuori kielitaitoinen ihminen, joka on pärjännyt terveydenhuollossa lopulta vaikka viittomakielellä, mutta muistuttaa, että oikeus palveluun äidinkielellä on kansalaisoikeus. Hoitopaikan valinnanvapautta hän ei väheksy, mutta toivoo potilaille nykyistä vahvempaa oikeutta myös vaikuttaa valittaviin hoitoratkaisuihin.

Asianmukainen palvelu riittää

Raaseporin perusturvalautakunnan demarijäsen Jaana Tasanko ei suhtaudu täysin kielteisesti terveyspalvelujen yksityistämiseen, kunhan langat pysyvät kunnalla. Hän kuitenkin kyseenalaistaa sen valtavan työmäärän, joka lukuisten palvelujen yksityistäminen ja jatkuva kilpailuttaminen vaatii kuntien työntekijöiltä.

Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Merikallio jää paneelissa hiukan sivustaseuraajan rooliin, vaikka tunnustaakin yksityiselämänsä sidokset Raaseporiin. Entinen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja korostaa, että myös terveyskeskukselta voidaan odottaa kustannustehokkuutta, vaikkei se yksityistä palvelua olekaan. Eihän kukaan toivo yhteisiäkään varoja tuhlattavan. Hän painottaa, ettei terveyskeskukselta tule odottaa täydellistä palvelua, asianmukainen riittää ihan hyvin.

Ne kolme kysymystä

Tuleva raaseporilainen, oikeushammaslääketieteen professori Helena Ranta johdattelee paneelia sujuvasti eteenpäin. Itse kuntalaisille jää lopulta aikaa vain kolmeen kysymykseen, jotka kaikki suuntautuvat Teemu Annalalle. Miksi palvelu ei pelaa, kuten kuntalaiset toivovat?

Annala puhuu talous- ja markkinaväen termein, mihin Maarit Feldt-Ranta välittömästi puuttuu. Selväksi kuitenkin tulee se, että asiat eivät Folkhälsaninkaan aikaan olleet muistikuvien kaltaiset; lääkärivaje alkoi jo tuolloin.

- Viestikapula vuoden 2009 alussa ei siirtynyt meille niin sujuvasti kuin toivoimme ja käytännön ongelmia oli alussa paljon. Viime vuonna 13:a lääkärinvirkaa hoiti kaikkiaan 58 eri lääkäriä. Nyt viimein kaikissa viroissa on palkkalistoillamme olevat lääkärit. Raaseporin perusturvajohtaja Arne Nummenmaa joukkoineen saa meiltä selvityksen toiminnasta puolenkymmentä kertaa vuodessa, joten meitä kyllä valvotaan, puolustautuu Teemu Annala.

Annala jää vielä auditorioon pitkäksi aikaa keskustelemaan iäkkään kuntalaisen kanssa, joka ei kertomansa mukaan saanut vastaanottoaikaa edes varattua Karjaan terveysasemalta.

Muut panelistit ja yleisö astuvat pimeään iltaan.