Lääkäri on velvollinen ilmoittamaan poliisille ja lastensuojeluun, jos epäilee, että lasta on käytetty seksuaalisesti hyväksi. Poliisin mukaan rikosta on syytä epäillä, kun asioita huolellisesti harkit­seva ihminen havaintojensa perusteella päätyy tällaiseen tulokseen. Selkein ­tapaus on sellainen, jossa lapsi spontaanisti itse kertoo kokemuksistaan.

Lääkäri on velvollinen ilmoittamaan poliisille ja lastensuojeluun, jos epäilee, että lasta on käytetty seksuaalisesti hyväksi. Millaisissa tilanteissa seksuaalista hyväksikäyttöä on syytä epäillä, HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisen osaamiskeskuksen klinikkaylilääkäri Eeva Aronen?

– Poliisin mukaan rikosta on syytä epäillä, kun asioita huolellisesti harkit­seva ihminen havaintojensa perusteella päätyy tällaiseen tulokseen. Selkein ­tapaus on sellainen, jossa lapsi spontaanisti itse kertoo kokemuksistaan.

Fyysisiä merkkejä hyväksikäytöstä on Arosen mukaan harvoin. Epäily voi ­herätä myös yksittäisistä sanoista, leikeistä, piirroksista tai käyttäytymisestä.

– Tällaiset tilanteet ovat vaikeita. Esimerkiksi lapsen seksualisoituneen ­käytöksen taustalla on todennäköisemmin jotain muuta kuin hyväksikäyttö. Aikuiset voivat tulkita lapsen piirroksia, sanoja ja puheita väärin, Aronen ­sanoo.

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkimista koskevassa Käypä hoito -suosituksessa on kuvattu tilanteita, jotka voivat viitata seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Suositusta päivitetään parhaillaan.

– Tulkinnanvaraisissa tilanteissa lääkäri voi ennen ilmoituksen tekemistä kysyä neuvoa poliisilta tai konsultoida lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisia ­yksiköitä, joita Suomessa on kaikkien yliopistosairaaloiden yhteydessä, Aronen sanoo.

Vanhemmat saattavat tulkita väärin

Lääkärin pitää kuunnella ja tallentaa, mitä lapsella on sanottavanaan, mutta tulkitsemaan ja kyselemään ei kannata ryhtyä – asian selvittely kuuluu poliisille. Lasten haastattelut on keskitetty oikeuspsykiatrisiin osaamiskeskuksiin, joissa on kokemusta ja osaamista lasten kuulemisesta.

Usein epäilyn esittää lapsen vanhempi. Aronen muistuttaa, ettei lapsen ­pitäisi olla kuuntelemassa, kun vanhempi kertoo epäilystään.

– Vanhemmat saattavat myös tulkita väärin lapsen hätää. Jos vanhemman epäily perustuu vain epämääräisiin oireisiin, ei rikosilmoitukseen välttämättä päädytä. Sellaisissa tilanteissa olisi hyvä, jos vanhemmat voisivat keskustella epäilyistään vaikkapa perheneuvolassa tai lastensuojelun kanssa. Rikosselvittelyn sijasta voidaan tarvita muuta apua.

Lääkärillä on ollut vuoden alusta läh­tien velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos epäilee, että alaikäistä on käytetty sek­suaalisesti hyväksi. Onko vuodenvaihteessa tullut lakimuutos näkynyt vielä oikeuspsykiatrisessa osaamiskeskuksessa?

– Ei ole. Tapaukset tulevat meille poliisin kautta, joten voi olla, että vaikka epäilyjen määrä olisi kasvamassa, se ei näkyisi vielä.

Hertta Vierula Kuva: Pixmac