Euroopan unionin parlamenttiin pyrkii kuusi suomalaista lääkäriä. Lääkärilehden puhelimitse tehdyssä vaalitentissä ehdokkailta kysyttiin mm., mitä nyt pitäisi tehdä, kun työaikadirektiiviä ei tullutkaan. Euroopan parlamentin jäsenten vaalit toimitetaan jäsenmaissa 4.-7. kesäkuuta. Parlamenttiin valitaan 736 jäsentä viideksi vuodeksi.

Tätä kysyttiin:

1. Mitä terveydenhuoltoon liittyvää asiaa ajaisit parlamentissa?

2. Mihin parlamentissa vireillä olevaan asiaan lääkäreiden tulisi erityisesti kiinnittää huomiota?

3. Työaikadirektiiviä ei tullut. Miten tasapaino eurooppalaisen lainsäädännön ja suomalaisen käytännön välillä tulisi löytää?

4. Vaikuttaako eurooppalainen lainsäädäntö liian vähän, sopivasti vai liikaa suomalaiseen terveydenhuoltoon?

Lasten ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, LKT Fredrik Almqvist (sdp) on HYKS:n Lastenlinnan ylilääkäri ja lastenpsykiatrian professori Helsingin yliopistossa. www.fredrikalmqvist.fi

1. Pääteemani on lapsi- ja perhepoliittisen runko-ohjelman ajaminen ja hyvän lapsipolitiikan tukeminen Euroopan maissa. Tähän liittyvät esim. neuvolatoiminta ja kouluterveydenhoito. Suomalaisen terveyden- ja sairaanhoidon kaupallistumiseen vaikuttaa esimerkiksi palvelu- ja kilpailudirektiivit. Kunnallisessa päätöksenteossa yksityistämisen tukijat ovat hakeneet etua seuraamalla orjallisesti EU:n lainsäädäntöä.

2. Lasten ja nuorten terveyden edistämistä ja suojelua käsitellään EU:n eri virastojen aloitteissa ja selvityksissä. Lasten mielenterveyttä vahingoittavaa virtuaalista tulvaa tulee rajoittaa heti.

3. Moni maa halusi tähän direktiiviin poikkeuksia. Se osoittaa, että oikeudenmukainen näkökulma löytyy ainoastaan asiantuntevalla ja pitkäjänteisellä poliittisella työllä. Sitä on kehitettävä niin, että työelämän laatu ja työhyvinvointi paranevat.

4. Se vaikuttaa liikaa. Terveydenhuollon kaupallistuminen Suomessa on osittain omatekoista, koska kilpailutuslainsäädäntöä on poliittisista syistä tulkittu liian tiukasti. Suurempi osa palvelujen ja tavaroiden ostoista voisi olla kuntien isien ja äitien päätösvallassa.

LL Mirjaleena Isoaho (ipu) on lempääläläinen terveyskeskuslääkäri.

http://mirjaleenaisoaho.blogit.uusisuomi.fi

1. Terveydenhuoltoa oleellisempi asia on se, miten pääsemme EU:sta pois. Se on koko puolueemme päätavoite. EU on kasvottoman pääoman valta, joka tukee myös terveydenhuollon yksityistämistä. Vastustan yksityistämisen laajentamista Suomessa ja EU:ssa. Voiton maksimaalinen tavoittelu ei sovi terveydenhuoltoon.

2. Huomiota tulee kiinnittää kaikkeen mikä liittyy elintarvikkeiden geenimanipulaatioon ja sen sallimiseen EU-alueella. Se tuhoaa luonnon monimuotoisuutta sekä uhkaa yksilöä, yhteiskuntaa ja elinympäristöä.

3. Jokaisen kansallisvaltion tulee päättää omasta lainsäädännöstään. Vastustan EU- ja EY-lainsäädäntöä myös tällä alueella.

4. Terveydenhuolto ja elintarviketeollisuus ovat yhteiskunnassa niin tärkeitä asioita, että niiden tulee olla pääosin kansalaisten hallinnassa. Terveydenhuollon osalta en ole havainnut muuta vaikutusta toistaiseksi kuin yksityistämisen ja työaikadirektiivin.

Psykiatrian erikoislääkäri, LT Jukka Kärkkäinen (vas) on Vankeinhoitolaitoksen johtava ylilääkäri. www.jukkakarkkainen.fi

1. Tavoitteeni on ajaa terveydenhuoltojärjestelmien kehittämistä nykyistä tasa-arvoisemmiksi. Suomessa koko väestöllä on tasa-arvoinen mahdollisuus saada hoitoa, mutta käytännössä terveydenhuollon palvelut painottuvat sosioekonomiselta asemaltaan hyväosaisille. Heikompiosaisilla on suurin tarve saada terveydenhoitoa ja terveyttä edistävää ohjausta. Terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä politiikka on saatava koko EU:n tasolle. Lisäksi pitäisi parantaa ihmisoikeuksia psykiatrisessa hoidossa.

2. Päihdepolitiikkaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota. EU:n alkoholipolitiikka on liiankin liberaali. Alkoholimainonta pitäisi kieltää kokonaan. Kansallisvaltioilla tulee olla myös mahdollisuus rajoittaa alkoholin maahantuontia ja vähentää kulutusta verottamalla sitä enemmän.

3. On vahinko ettei työaikadirektiiviä tullut. EU:n roolia pidän yleisesti tärkeänä työntekijöiden oikeuksien parantamisen ja yhtenäistämisen kannalta.

4. EU:n lainsäädäntö vaikuttaa suomalaiseen terveydenhuoltoon sopivasti, tai jopa liian vähän. Viittaan tällä ensimmäisen kysymyksen vastaukseeni.

LL, homeopaatti Liisa Sulkakoski (sit) omistaa Turussa Lääkäripalvelu Apila Oy:n ja on tunnettu luontaishoitojen puolestapuhujana. www.liisasulkakoski.fi

1. Koko EU:n alueella tulisi voida hoitaa terveyttä samalla tavalla. Meidän pitäisi ottaa käyttöön se hyvä mikä eri maissa on havaittu, ja luopua huonosta. Käytännössä tämä tarkoittaa luontaishoitojen hyväksymistä Suomessa, mikä on myös vaaliteemani. Olen itse profiloitunut luontaishoitojen edustajaksi ja olen tehnyt 20 vuotta työtä erilaisten hoitotapojen ja homeopatian parissa. Osassa Euroopan maita homeopatian osuus terveydenhuollossa on laaja. Meillä on niistä maista paljon opittavaa.

2. Lääkäreiden tulisi kiinnittää huomiota ilmastoasioihin, uusiutuviin energioihin ja päästöjen pienentämiseen. Meillä on astmaa ja allergioita, joihin hengitysilman laatu vaikuttavat.

3. Kyllä suomalaisten täytyy saada määrittää työaikansa itse. EU:n muissa maissa tapakultturit ja päivärytmit ovat hyvin erilaiset ja työaikoja on siksi vaikea yhtenäistää.

4. EU:n lainsäädäntö vaikuttaa liian vähän suomalaiseen terveydenhuoltoon. Tarkoitan tällä luontaishoitojen käyttöä virallisen lääketieteen ohella. Meillä ei sitä juurikaan ole, koska sen eduista ei ole tullut meille sanomaa. Toivon, että se sanoma voisi tulla osaksi jopa EU:n direktiivejä.

Sosiaalilääketieteen dosentti, LKT Ilkka Taipale (sdp) on pitkäaikainen poliitikko ja kansalaisaktivisti. www.sdp.fi

1. Pohjimmaiset ensin. Köyhyys on puolitettava Suomessa ja EU:ssa vuoteen 2015 mennessä, mikä on myös YK:n asettama tavoite. Köyhyydellä on suurin merkitys kansanterveyteen.

2. Lääkäreiden pitää olla yleisesti perillä asioista. Ajan koko Euroopan yhtenäisyyttä, jossa myös Venäjä on mukana - kuten Willy Brandt haaveili jo vuonna 1944. Ilmastomuutoksella on suuri vaikutus ihmisten terveyteen.

3. Työväenliike on ajanut kahdeksantuntista työpäivää jo sadan vuoden ajan. Jos työtä ei riitä, niin otetaan työpäivän pituudesta pois.

4. Liian vähän.

Tulee luoda alueen yleinen sosiaali- ja terveyspolitiikka ja se tulee ottaa yhteiselle agendalle.

Kirurgian erikoislääkäri, LL Pentti Tiusanen (vas) on kansanedustaja.

1. EU voi helpottaa hoitoon pääsyä rajoittamalla odottamisen enimmäisaikoja ohjeistuksella. Tässä tulee huomioida myös aika, joka kuluu lähetteen laatimisesta siihen kunnes hoidon tarve on määritelty. Tätä aikaa ei suomalainen hoitotakuu huomioi. Potilaan mahdollisuus saada hoitoa EU-maissa pitäisi saada nykyistä konkreettisemmaksi. Tämä painostaisi hoidon järjestämiseen kotimaassa riittävän ajoissa.

2. Työaikadirektiivi koskee lääkäreitä.

3. Direktiivi on saatava käsiteltäväksi niin, että se huomioi lääkäreiden aseman. Sen soveltamisessa on uhka, että kaikkea työpaikalla olemista päivystysaikana ei luettaisi työajaksi. Lääkärikunnan tehtäviin kuuluu selkeästi jaksoja, jolloin päivystystyöhön ei kuulu aktiivista työskentelyä.

4. Haluan säilyttää päätöksenteon kansallisessa hallinnassa. Sitä ei saa keskittää Brysseliin, sillä lähtötasot ja kansalliset käytännöt ovat erilaisia. EU:n tasolla ei ole mielekästä tehdä laajoja terveydenhoitoon vaikuttavia päätöksiä. Viimesijaiset ratkaisut tulee tehdä paikallisesti. Esimerkiksi lääkevalmisteet hyväksytään nyt yhdessä EU-maassa, jolloin ne legitimoituvat kaikkiin maihin. Ehkä lääkepreparaatti vaatisi erilaisen selvityksen sen mukaan ovatko sen käyttäjät Suomessa, Kreikassa vai Portugalissa.