Kylmä talvi on kroonisesti sairaalle riskialtista aikaa. Suomessa asiaan paneudutaan nyt tosissaan.

Säät kylmenevät ja sairauskohtaukset lisääntyvät. Jopa noin 3 000 suomalaista kuolee kylmän ajan seurauksena lisääntyviin sairauskohtauksiin. Erityisessä vaarassa ovat kroonisista keuhkosairauksista ja valtimosairauksista kärsivät.

Varsinaiseen hypotermiaan kuolee vähemmän suomalaisia kuin kylmän ajan muihin sairauksiin, tilastojen mukaan 70–80 ihmistä vuosittain. Lapset ja muistisairaat ovat kylmettymisen riskissä pitkän talvemme aikana.

Kylmä aika on siis vaarallisempi meille Pohjolan asukeille kuin kuuma kesä. Kuumuus aiheuttaa Suomessa noin 800 ihmisen ylikuolleisuuden.

Opas lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille

Joensuun ja Kolarin terveyskeskuksissa on käynnistynyt interventiohanke, jonka avulla ehkäistään kylmän ja kuuman terveyshaittoja. Jos hanke onnistuu, toimintamalli laajenee valtakunnalliseksi ja siitä tulee osa julkista terveydenhuoltoa.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun yliopisto ovat kehittäneet terveydenhuollon palvelujärjestelmälle toimintamallin kylmän ja kuuman terveysriskien ehkäisyyn. Sairaanhoitopiiri julkaisi marraskuussa pilotointia varten kylmä- ja kuumaoppaan terveydenhuollon ammattilaisille. Opas antaa tietoa ja käytännön neuvoja, miten kylmän ja kuuman terveyshaittoja voi vähentää ja mitä tehdä kylmän tai kuuman vahingoittamalle potilaalle.

Kylmän terveysvaikutuksia on tutkittu 1970-luvulta saakka. Tietämystä on karttunut runsaasti, mutta vasta tehokkaiden tietokoneiden käyttöönotto on tehnyt mahdolliseksi eritellä lukemattomia samanaikaisia muuttujia ja tehdä luotettavia johtopäätöksiä ja suosituksia kylmästä aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Hanketta koordinoi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen yksikkö. Sen johtaja Veikko Kujala sanoo, että kylmän terveysvaikutusten ehkäisemisessä tarvittavaa tietoa ei ole ollut olemassa aikaisemmin riittävästi.

– Sitä ei siis tähän asti ole ollut mahdollista opettaa terveydenhuollon ammattilaisiksi opiskeleville. Sitä ei vielä ole muutenkaan ollut saatavilla yhteen koottuna ennen kylmä- ja kuumaoppaan julkaisemista. Nyt kun tietoa on, sen hyödyntämistä testataan neuvoloissa, avovastaanotoilla, hoitolaitoksissa ja kansalaisten opastuksessa, hän kertoo.

Joensuun avoterveydenhuollon ylilääkärin, Marjo Kervisen mukaan terveydenhuollon henkilöstö on ottanut toimintamallin testaamisen vastaan myönteisesti. Henkilökunta on ollut mukana projektin valmisteluissa ja innostus on vain kasvanut niiden etenemisen myötä.

Kansalaisjärjestötkin ovat tiiviisti mukana hankkeessa. Niiden linkkinä toimii Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Järjestöjen kokemuksen mukaan kylmän ja kuuman terveyshaitat ovat viime vuosian lisääntyneet.

Ulla Järvi