Lääkäriasemayritykset potevat tekijäpulaa koko maassa. Yritykset houkuttelevat lääkäreitä lupaamalla kuunnella heitä isoilla korvilla.

Euroopan velkakriisi on tuonut talouteen epävarmuutta, mutta terveydellä on aina kysyntää, toteaa usea Lääkärilehden haastattelema terveyspalveluyrityksen johtaja. Mennyt kesä oli monille lääkäriasemille varsin tuottoisa ja kysyntää olisi ollut vieläkin enemmän, mutta lääkäreiden kesälomien takia jouduttiin myymään myös eioota.

Kilpailu lääkäreistä on nyt kovaa yksityissektorillakin, koko maassa ja kaikilla erikoisaloilla. Varsinkin nopeasti kasvavan työterveyshuollon pariin kaivattaisiin kuumeisesti lisää tekijöitä.

Toinen kaivattu lääkäriryhmä ovat "huippuosaajat". Heidän ympärilleen rakennetaan osaamiskeskuksia, joihin saadaan asiakkaita myös ulkomailta. Tällaisia vientituotealoja ovat esimerkiksi ortopedia, kardiologia ja syövän hoito.

Huippuosaajia metsästävät ennen kaikkea lääkäriasemaketjut, mutta myös ns. yhden alan yrityksen, kuten tamperelainen tekonivelsairaala Coxa. Toimitusjohtaja Tarmo Martikaisen mukaan se etsii riveihinsä parhaita ja kehityskykyisimpiä ortopedejä, mutta heidän löytämisensä vie aikansa.

Ammatinharjoittajia

työsuhteeseen

Yritykset katsovat pystyvänsä tarjoamaan lääkäreille tunnetta oman työn hallinnasta ja kuulluksi tulemisesta sekä osaavan henkilökunnan ja sujuvat oheistoiminnot. Lääkärit tekevät liiketoiminnan, joten he ovat kuninkaita, kuuluu toimitusjohtajien kiteytys.

Lääkäreille räätälöidään sopivia työehto- ja palkkausmalleja, mutta bisneksen raamit tulee ymmärtää: asiakkaille annetuista lupauksista on pidettävä kiinni. Vastineeksi lääkärit saavat käyttöönsä vakiintuneet yritysbrändit.

Yritykset kertovat tarjoavansa lääkäreille koulutusta eri mitoilla. Pelkästään yksityissektorilla työskentelevät lääkärit kaipaavat koulutusta enemmän, kuin päätoimisesti julkissektorilla toimivat. Päätoimisten yksityislääkärien määrä on melko pieni.

Moni lääkäri pitää vastaanottoa useammankin lääkäriaseman tiloissa. Tuorein trendi on siirtyä ammatinharjoittajuudesta suoraan työsuhteeseen yrityksen kanssa, tätä on nähtävissä erityisesti työterveyslääkärien keskuudessa, kertoo Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen.

Lisäbisnestä erikoissairaan-

hoidosta?

Työterveyshuollosta odotetaan edelleen lisää liikevaihtoa, mutta Euroopan talouden näkymät vaikuttavat asiakasyrityksiin ja sitä kautta myös terveyspalveluyrityksiin, toimitusjohtajat muistuttavat.

Myös itse maksavien asiakkaiden lääkärissäkäynnit voivat lähiaikoina vähentyä, sillä talouskriiseillä on myös henkinen vaikutus ostokäyttäytymiseen, Dextran toimitusjohtaja Leena Niemistö mainitsee.

Bisnes vakuutusyhtiöiden kanssa on lisääntynyt, kun ne ovat alkaneet tarjota terveyspalveluja osana omaa tuotevalikoimaansa.

Osa yrityksistä tekee kuntien kanssa tiivistä yhteistyötä. Mediverkon ja AttendoMedonen pääasiakas on kuntasektori, Pihlajalinna omistaa lisäksi lääkäriasemia. Yhtiöt uskovat, että kunnat aikovat ulkoistaa lisää terveysasemia ja mahdollisesti aluesairaalatoimintaakin. Kun potilaan vapaus valita terveysasemansa laajenee yli kuntarajojen vuonna 2014, Pihlajalinna arvioi saavansa siitä lisää liikevaihtoa.

Mehiläisen vt. toimitusjohtaja Kai Vesterinen sanoo, että erikoissairaanhoidon palveluiden osto yksityiseltä sektorilta voisi olla uusi toimintamalli, kunhan asia ensin saataisiin keskusteluun.

Roolitusta kaivataan

Yhteistyö kunnan kanssa kiinnostaa isoa osaa yrityksistä, mutta miten nyt jo niukaksi todettu lääkärityövoima venyisi lisää? Johtajien mukaan nykyinen toimintamalli kaipaa ravistelua ja uudelleenjärjestelyä.

AttendoMedonen varatoimitusjohtajan Antti Ylikorkealan mukaan uusi tapa organisoida työtä toisi lisää tehoja. Esimerkiksi perusterveydenhuollossa ja psykiatriassa jää työtä tekemättä siksi, että työvoima on kohdennettu väärin, hän sanoo.

Myös sähköisten palvelujen kehittäminen toisi lisää kapasiteettia. Yritysten on myös vastattava siihen, mitä kuluttaja haluaa, ja e-palveluiden tarjoaminen on osa huutoon vastaamista.

Kaikki haastatellut kaipasivat keskustelua siitä, mikä on yksityissektorin rooli koko terveydenhuollon järjestämisessä - ilman kilpailuasetelmaa. Julkinen kun ei pärjää ilman yksityistä, eikä päin vastoin.

Terveyspalveluyritysten keskinäinen kilpailu on tiukkaa, vaikka "sparraajiksi" he toisiaan haastattelussa kutsuvat. Osa yrityksistä painottaa orgaanista kasvua, osa ostaa kilpailijoita kentältä pois. Edes aggressiivisesti yritysostoin kasvanut, pääomasijoittajan omistama Terveystalo ei hae toiminnallaan pikavoittoja, vaan hakee isoa hyvää kokonaisuutta, kuten johtava ylilääkäri Juha Tuominen sanoo.

Olivatpa yrityksen kirjaamat arvot ja rekrytointipuheet mitä tahansa, merkittävässä osassa lääkäreiden työpaikan valinnassa ovat kollegan puheet, johtajat myöntävät. Se kuuluisa viidakkorumpu kuuluu kovaa ja kauas.

Säätiön huomasta pääomasijoittajan syliin

Terveystalo hankki vastikään omistukseensa Pohjois-Suomessa toimivan lääkäripalveluyritys ODL Terveys Oy:n. Yhtiön omisti aiemmin Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, joka käytti liiketoiminnan tuotot yhteiskunnalliseen hyvään.

Omistustausta oli vahva rekrytointivaltti ODL:lle, mutta pääomataustaisuus ei näytä olevan Terveystaloon siirtyneelle henkilöstölle ongelma. Johtava ylilääkäri Timo Takala ei ole kuullut, että lääkäreitä olisi lähtenyt yrityksestä omistajavaihdoksen takia muualle.

- Aiempi omistuspohja oli positiivinen asia ja helppo hyväksyä, mutta lääkärit ymmärtävät realiteetteja. Aika näyttää, miten sujuvasti heidän asiansa hoituvat uudessa yhtiössä, Takala kommentoi.

Diakonissalaitoksen säätiössä työskentelevä Takala kertoo, että kaupanteosta keskusteltiin runsaasti ennen myyntiä, ja keskustellaan vieläkin.

- Säätiön kannalta kauppa oli varsin järkevä. Uuden pääoman turvin se jatkaa toimintansa kehittämistä Pohjois-Suomessa. Nyt keskiössä ovat lapsiperheet ja vanhukset.