Vastuukysymykset korostuvat lääkärien työssä, jos hoitajien joukkoirtisanoutumiset toteutuvat.

- Lähtökohta on, että lääkäri vastaa aina henkilökohtaisesti siitä, mitä tekee. Koska lääkärit ovat työssä, heillä on velvollisuus tehdä työnantajan määräämiä tehtäviä. Lisäksi heillä on ammattihenkilölain mukainen auttamisvelvollisuus tulla kutsuttaessa hätätyöhön, Lääkäriliiton edunvalvontajohtaja

Markku Kojo

sanoo.

Hän korostaa, että lääkärin ensisijainen tehtävä on tehdä kaikkensa potilaiden hengissä pitämiseksi.

- Tämän vuoksi ei kuitenkaan pidä ryhtyä toimenpiteisiin, joita ei osaa, esimerkiksi käyttämään itselle tuntemattomia lääketieteellisiä laitteita.

- Jos työnantaja pyytää tekemään jotain sellaista, josta ei voida katsoa olevan kokonaisuuden kannalta suurinta mahdollista hyötyä, kuten petaamaan vuoteita, työmääräys tulee ottaa kirjallisena. Tällöin siihen voidaan olojen normalisoiduttua palata, Kojo neuvoo.

Jo myönnettyjä vapaita voidaan siirtää

Työnantajaa edustavat sairaanhoitopiirit ovat monin paikoin varautuneet hoitajien joukkoirtisanoutumisiin muun muassa kieltämällä koko henkilökunnalta virkavapaiden ja lomien pidon ja siirtämällä jo myönnettyjä vapaita.

- Tälle ei valitettavasti voi mitään. Lain mukaan työnantaja voi peruuttaa viranhaltijalta jo myönnetyn loman ilman, että esimerkiksi jo varatun matkan hinta korvattaisiin, Kojo sanoo.

Lääkärit ovat ottaneet liittoon yhteyttä myös sen vuoksi, että työnantaja on ilmoittanut siirtävänsä henkilökuntaa Tehyn työtaistelun aikana toimialueellaan yksiköstä toiseen.

- Kv-tessin mukaan työnantajalla on oikeus tähänkin. Työntekijälle aiheutuvat ylimääräiset matkakustannukset on korvattava, mutta matka-aika ei ole työaikaa, jollei toisin sovita.

Kojo korostaa, että lääkäriluottamusmiehillä on Tehyn mahdollisten joukkoirtisanoutumisten aikana erittäin tärkeä rooli työrauhan ylläpitäjinä ja erimielisyyksien selvittäjinä.

- Luottamusmiehen ei pidä ottaa työnantajan tehtäviä vastuulleen, eikä myöskään riidellä työnantajan kanssa sen antamista ohjeista.

Potilasasiakirjoihin tehtävä riittävät merkinnät

Suomen Lääkäriliitto on pyytänyt sairaanhoitopiirien johtoa huolehtimaan siitä, että lääkärit ohjeistetaan tekemään potilasasiakirjoihin riittävät merkinnät, jos potilaalle suunniteltua hoitoa joudutaan muuttamaan Tehyn työtaistelun vuoksi.

Potilasasiakirjamerkinnät nousevat hyvin tärkeiksi, jos työtaistelun jälkeen joudutaan punnitsemaan hoitoon tai sen viivästymiseen liittyviä vastuukysymyksiä. Lääkäriliitto on ollut yhteydessä Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen, joka ymmärtää työtaistelun toiminnalle ja potilasturvallisuudelle asettamat haasteet. Samalla TEO kuitenkin painottaa, että potilasasiakirjoihin tulee tehdä poikkeusoloissakin asialliset ja riittävät merkinnät päätöksenteosta ja sen perusteista.

- Erikoissairaanhoitolain mukaan sairaanhoitopiirin on ennen suunnitellusta hoidosta poikkeamista selvitettävä, onko potilaan tarvitsema hoito hankittavissa jostakin toisesta terveydenhuollon toimintayksiköstä. Vaikka tämä työtaisteluolosuhteissa on epätodennäköistä, selvitys on tehtävä, ja tieto siitä merkittävä potilasasiakirjaan, Kojo sanoo.

Lisäksi lääketieteellisen hoidon ja I-II kiireellisyysryhmän potilaiden hoitosuunnitelman muuttuessa tulee potilasasiakirjaan tehdä merkintä, jos hoidossa tai tutkimuksessa edetään Tehyn työtaistelun vuoksi yksikön normaalista hoitokäytännöstä poikkeavalla tavalla. Lääketieteellisen hoitolinjauksen muutoksesta kokonaisen potilasryhmän osalta tulee mainita johtajaylilääkärin tai ylilääkärin päätös. Yksittäisen potilaan kohdalla suunnitellun ja potilaan kanssa sovitun hoitolinjauksen muutoksesta tulisi kirjata sen mahdollinen vaikutus potilaan toipumiseen.

Mikäli työtaistelu toteutuu, sen seurauksia joudutaan Kojon mukaan mitä todennäköisimmin selvittelemään pitkään oikeusistuimissa asti.

- Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että potilasasiakirjoihin tehdään mahdollisimman täydelliset merkinnät, vaikka se kiireisissä tilanteissa tuntuisikin rasitteelta.

Pälve: Potilasturvallisuuslain perustelut ymmärrettäviä

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja

Heikki Pälve

katsoo, että potilasturvallisuuslakia säätäessään maan hallitus hoitaa tehtävää, johon perustuslaki sen velvoittaa: turvaa kansalaisten henkeä ja terveyttä.

- Myös Tehy on lausunnoillaan vierittänyt potilasturvallisuudesta huolehtimisen hallitukselle, jonka ainoa mahdollisuus hoitaa asiaa on kirjoittaa siitä laki. Hallituksen toimia voi siten ymmärtää tässä tilanteessa. Vastakkain ovat ihmisen oikeus elämään ja terveyteen sekä työntekijän oikeus työtaisteluun.

Pälve pitää erittäin valitettavana, että tällaiseen tilanteeseen on jouduttu, mutta pitää hyvänä sitä, että lakiesityksen toisessa versiossa on rajattu lain soveltamisala työtaistelun piirissä oleviin henkilöihin.

Lääkäriliiton edunvalvontajohtaja Markku Kojo katsoo, että tämänsisältöinen lainsäädäntö ei rajoittaisi lääkäreiden oikeutta lakkoon.

- Lääkäriliitto on lakkoillessaan sulkenut työtaistelun ulkopuolelle ne toimialat, jotka hallituksen lakiesitys on nyt rajaamassa Tehyn työtaistelun ulkopuolelle, Kojo toteaa.

Tilanteen kehittymisestä kerrotaan liiton internetsivujen jäsenosiossa.