- Nyt pitäisi tietää vanhempien työllisyystilannekin, kuvaa turkulainen koululääkäri Maarit Mäkilä kouluterveydenhuollossa tapahtunutta kulttuurin muutosta. Vaatimukset lääkärille ovat kovat: kaikki mahdollinen pitäisi selvittää ja hoitaa.

Kouluterveydenhuollossa on meneillään tuntuva muutos, ja odotuksia on paljon. Kouluterveydenhuoltoa koskeva asetus laajentaa tavoitteita aivan uudella tavalla esimerkiksi erityisen tuen tarpeessa oleviin, terveystarkastuksista pois jääviin oppilaisiin ja kouluympäristöön.

- Vaatimukset ovat todella kovat: kaikki mahdollinen pitäisi selvittää ja hoitaa. Kouluterveydenhuollossa pitäisi pystyä vaikuttamaan perheiden hyvinvointiin liikuntaa ja ravintotottumuksia myöten, miettii

Maarit Mäkilä

, kokopäiväinen koululääkäri ja Turun koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastaava lääkäri.

- Aikaisemmin ei pidetty suotavana, että koululääkäri tiesi vanhempien ammatteja, mutta nyt pitäisi tietää vanhempien työllisyystilannekin. Se on melkoinen kulttuurin muutos.

- Lääkäriltä vaatii aikamoista diplomatiaa ryhtyä tarvittaessa esimerkiksi järjestämään hoitoonohjausta alkoholiongelmaiselle vanhemmalle.

Maarit Mäkilän mukaan osa vanhemmista näyttää ajattelevan, etteivät tällaiset asiat kuulu lapsen terveystarkastukseen. Hän kuitenkin uskoo, että suurin osan vanhemmista on ilahtuneita siitä, että heistä ja lapsesta ollaan kiinnostuneita.

- Huoltajien hätähuutohan on ollut, etteivät he saa apua kasvatuksessa.

Seulo ja tarkastele taustatietoja

Asetuksen mukaan peruskoululaiset pitää tarkastaa joka luokalla, lääkärintarkastus tehdään kolmesti peruskoulun aikana ja esimerkiksi lääkärintarkastusten sisältö muuttuu paljon.

- Tärkeintä on, että luokkakohtaiset määräaikaistarkastukset saataisiin tehdyksi koko ikäluokassa, jotta löydetään heikoimmassa asemassa olevia lapsia, katsoo Mäkilä.

- Vuosittain toistuvissa tarkastuksissa saadaan vähitellen kerätyksi pitkittäiskuva lapsen ja nuoren tilanteesta. Kuvaa voidaan rakentaa entisen päälle, niin että jos ongelmia alkaa kasautua, ne vähitellen huomataan.

Todellisuudessa tässä ei hänen mukaansa kuitenkaan aina onnistuta. Ongelmat jäävät huomaamatta, jos tarkastuksessa keskitytään vain siihen, miten lapsi näyttää voivan tänään, eikä taustatietoja oteta huomioon.

- Tarvitaan lisää koulutusta ehkäisevään terveydenhuoltoon mutta myös asennemuutos.

Suolakaivoksesta terveitä tutkimaan?

Kouluterveydenhuolto vaatii lääkäriltä aivan erilaista ajattelutapaa kuin työ sairausvastaanotolla, jonne potilas tulee saadakseen ratkaisun ongelmaan, joka hänellä on, Mäkilä sanoo.

Kouluterveydenhuollossa pitäisi ensin tiedostaa, mitä mahdolliset ongelmat ovat, sitten etsiä niitä oppilaalta ja miettiä, tunnistaako hän niitä itse, ja lopulta pohtia, mitä asiassa voidaan tehdä.

- Koululääkäreitä haetaan nyt joka puolella. Jotta heitä saataisiin kuntiin, ehkäisevän terveydenhuollon osuutta pitäisi lisätä lääkärien peruskoulutuksessa. Nykyään se maailma jää valmistuville lääkäreille vieraaksi.

Mäkilä toivoo myös lääkärien asenteiden muuttuvan. Vieläkin monet ajattelevat, että mitä niitä terveitä lapsia tarkastamaan.

Sellaista asennetta ruokkii kouluterveydenhuollon hoitaminen valtavassa paineessa terveyskeskustyön ohessa. Asetelma on huono, jos sairausvastaanotolle on loputon jono, mutta lääkärin pitää lähteä kouluun tekemään terveystarkastuksia.

Vanhemmuus löystyy

Minkälaisia ongelmia koululääkäri saa selvitettäväkseen esimerkiksi niissä kolmessa laajassa terveystarkastuksessa, jotka tekee peruskoulun aikana?

Maarit Mäkilän mukaan ekaluokkalaiset ovat vielä varsin hyvässä hoidossa, mutta viidennellä luokalla alkaa näkyä vanhemmuuden löystymistä. Lapsi saattaa käyttää tietokonetta niin kauan kuin haluaa, ja nukkumaanmenoaika ja ruokailu käyvät ehkä epäsäännöllisiksi.

- Viidennen luokan lääkärintarkastus onkin hyvään aikaan. Lääkäri pääsee muistuttamaan vanhemmille, että lapset ovat vielä pieniä.

Peruskoulun kahdeksannella luokalla vastassa on jo elintapaongelmia, päihteitä ja koulussa viihtymättömyyttä.

- Murrosikä saattaa lähteä käsistä monilla alueilla.

Lukioiden ja ammattikoulujen opiskeluterveydenhuoltoa työllistää eniten psyykkinen oireisto. Lukioissa tyypillisiä ovat uupumusongelmat, ammattikouluissa mielialaongelmat ja masennus.

Laajaan terveystarkastukseen varataan aikaa puoli tuntia. Siinä ajassa pitäisi tutustua entisiin sairauskertomuksiin ja perheen täyttämiin lomakkeisiin, haastatella ja tehdä somaattinen tarkastus.

- Aika haastavaa, myöntää Maarit Mäkilä.

Hän kuitenkin muistuttaa, että lääkäri tekee työtä terveydenhoitajan työparina ja yhteistyössä koulukuraattorien ja -psykologien kanssa. Jos ongelmista on viitteitä, varataan uusi käynti.

- Kouluterveydenhuolto on mielenkiintoinen maailma. Se on haastava, mutta lasten ja nuorten kanssa on kiva työskennellä. Myös säästöt ovat valtavat, jos yhden nuoren syrjäytymisen saa estetyksi.

Paikkoja avoinna

Moni kunta on viime kuukausina hakenut kiivaasti koululääkäriä.

Vipinää kouluterveydenhuoltoon toi neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeva asetus. Se säätelee mm. terveystarkastusten määrää ja sisältöä, mutta edellyttää käytännössä koululääkärien ja kouluterveydenhoitajien määrän huomattavaa lisäystä.

Asetus tuli voimaan jo kesällä 2009, mutta kunnat saivat terveystarkastusten järjestämiseen siirtymäaikaa palkatakseen lisäväkeä. Armonaika päättyi vuoden vaihteessa, ja nyt asetuksen toteutumista aletaan myös valvoa järjestelmällisemmin.

Valvira lähetti viime viikolla kuntiin kyselyn siitä, miten terveystarkastukset ja STM:n suositukset henkilöstömitoituksesta nyt toteutuvat. Työn alla on myös valvontaohjelma yhdessä aluehallintovirastojen kanssa.

- Nyt on säädös selkärankana, ja valvontaa terästetään sen pohjalta, sanoo ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia Valvirasta.

- Viime kädessä vaihtoehtona ovat uhkasakot. Siinä vaiheessa kuntien on mietittävä, maksavatko ne uhkasakot valtiolle vai palkkaavatko sillä rahalla lisää työntekijöitä lasten ja nuorten ehkäiseviin palveluihin.

"Tilanne on häkellyttävä"

Asetuksen takarajan lähestymiseen havahduttiin viime vuonna monessa kunnassa.

- Koululääkäreiden työpaikkailmoituksia on ollut viime syksyn ja tämän talven aikana selvästi enemmän kuin aikaisemmin, sanoo ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Syytä onkin. THL:n kyselyssä vain 5 % terveyskeskuksista ilmoitti, että peruskoulussa oli suositusten mukainen määrä koululääkäreitä vuonna 2009. Terveyskeskuksista 60 % ilmoitti, että kouluterveydenhoitajien määrä oli suositusten mukainen.

Lukioiden ja ammattikoulujen opiskeluterveydenhuollossa vastaavat luvut olivat 10 ja 41 %, mutta luvuissa on mukana myös ammattikorkeakouluja.

Marke Hietanen-Peltola pitää peruskoulujen koululääkäritilannetta häkellyttävänä.

- Se kertoo siitä, ettei kouluterveydenhuoltoa vieläkään nähdä tärkeänä ja että asetusta tarvittiin.

Hänen mukaansa parannusta on kuitenkin tapahtunut vuoden 2009 jälkeen. Viime vuonna rekrytoitiin paljon kouluterveydenhoitajia, mutta se ei vielä näy näissä luvuissa.

Kuntien väliset erot ovat kuitenkin hyvin suuria.

- Tiedän myös, että joissakin kunnissa terveystarkastuksiin on varattu niin lyhyt aika, että niitä on mahdoton toteuttaa sisällöltään sellaisina kuin asetus edellyttää.

Terveystarkastuksiin on nimittäin tullut myös selvä sisällöllinen muutos. Peruskoululaisille pitää nyt tehdä terveystarkastus jokaisella luokka-asteella. Peruskoulun ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla tarkastus on laaja. Sen tekevät lääkäri ja terveydenhoitaja yhdessä ja sinne kutsutaan myös vanhemmat.

- Vanhemmat tulevat mukaan ihan eri tavalla kuin ennen. Tässä on lähtökohtana, että lapsen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaa koti ja perhe, vanhempien hyvinvointi. Sitä pitää seurata ja järjestää aktiivisesti tukea vanhemmille, sanoo ylitarkastaja Marjaana Pelkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lapsi kasvaa, tuki huononee

Lukiolaisten ja ammattikoululaisten opiskeluterveydenhuollossa ongelmia on selvästi enemmän kuin peruskoululaisten kouluterveydenhuollossa.

- Opiskeluterveydenhuollon tilasta tehdään tänä vuonna erillinen tarkempi selvitys, sanoo Pelkonen.

Lukiolaisille ja ammattikoululaisille toisi parannusta myös nyt valmisteltava opiskeluhuoltolaki. Se velvoittaisi palkkaamaan koulukuraattoreita ja koulupsykologeja lukioihin ja ammattikouluihin.

Opiskeluhuoltolailla yritetään myös parantaa kouluterveydenhuollon yhteistyötä kuraattorien ja psykologien kanssa.

Lue myös pääkirjoitus, s. 891.