Väitöspalkinnon saanut Petteri Hovi käsitteli tutkimuksessaan pikkukeskosina syntyneiden terveysriskejä aikuisiässä. Vuoden kirjoituksessa Mikael Kuitunen antoi täyttäviä eväitä lasten vatsavaivojen selvittelyyn.

Lääkärilehden väitöspalkinnon saanut Petteri Hovi käsitteli tutkimuksessaan ”Preterm birth and risk factors for chronic disease” pikkukeskosina syntyneiden terveysriskejä aikuisiässä. Voittajan valinnut Lääkärilehden tieteellinen neuvottelukunta piti tutkimuksen tuloksia tärkeinä kaikille lääkäreille, sillä käytännön työssä näiden sairauksien puhkeamiseen voi vaikuttaa.

Hovi tutki 1970–1980-luvuilla syntyneitä pikkukeskosia 18–27 vuoden iässä. Ennestään tiedettiin, että täysiaikaisena, mutta pienipainoisina syntyneillä on suurentunut sydän- ja verisuoni­tautien riski ja pienempi luuntiheys kuin normaalipainoisena syntyneillä. Alle puolitoistakiloisina syntyneistä ­pikkukeskosista oli aikuisiän tietoa niukasti saatavilla.

– Tutkimani keskoset kuuluvat ­ensimmäiseen hengissä selvinneiden pikkukeskosten sukupolveen. Heidät saatiin pelastettua uusilla keinoilla – hengityskonehoidon ja suonensisäisen ravitsemuksen avulla, Hovi kertoo.

Petteri Hovi päätyi väitöskirjan tekoon kollegojen esimerkin kannustamana.

– Olin erikoistumassa lastentauteihin Lastenklinikalla. Siellä moni kollega oli väitellyt ja koin, että tutkimuksen teko on osa erikoislääkäriksi kasvamista.

Vuoden kirjoitus syntyi arjen tarpeisiin

– Suomalaislääkärit tarvitsevat suomenkielisiä katsausartikkeleita. Sekä niiden kirjoittaminen että lukeminen hyödyttää myös sairaalaa, ja olisi hyvä, jos lääkäreillä löytyisi siihen aikaa, painottaa lastenlääkäri, dosentti Mikael Kuitunen HYKS:sta.

Joskus puurtaminen sentään palkitaan. Useiden ansiokkaiden artikkelien joukosta Lääkärilehden raati valitsi vuoden 2011 parhaaksi Mikael Kuitusen artikkelin Lapsen vatsavaivat ovat harvoin allergiaa (50–52/2011).

Raadin mukaan Kuitusen kirjoitus erottui muiden joukosta selkeällä ja lukijakuntaansa hyvin huomioivalla sisällöllään. Aihetta pidettiin tärkeänä ja kirjoituksen todettiin antavan täyttäviä eväitä lääkärin työhön. Raati kiitti erityisesti artikkelin demedikalisoivaa otetta.

Artikkeli syntyi arjen tarpeista. Lapsen vatsavaivat ovat hyvin yleinen syy tulla lääkärin vastaanotolle, ja diagnoosin tekemisen lisäksi myös sen kertominen vanhemmille kysyy ammattitaitoa.

– Löydökset on selitettävä siten, ettei lääkäri kiellä vanhempien näkemystä ja lapsen tuntemusta. Kun useimmiten elimellistä sairautta ei löydy, vanhemmille on tarjottava "kunniallinen" tie poistua vastaanotolta.

Kun yhä useampi suomalaistutkija julkaisee vain englanniksi, miten käy suomen kielelle tiedeyhteisössä?

– Myös "kovan luokan tekijöiden" kannattaisi antaa aikaa suomenkieliselle kirjoittamiselle. Tiedon välittäminen äidinkielellä on kaikkien yhteinen asia.

Kuitusen mielestä suomenkielisestä julkaisemisesta pitää palkita yliopisto- ja sairaalamaailman arjessa ja ottaa julkaisut lukuun rankingeissa ja viranhaussa.

Hertta Vierula, Ulla Järvi
Kuva: Heidi Emmes

Lue juttu kokonaisuudessaan 15.6. ilmestyvästä Lääkärilehdestä (24/2012).