Lääkäriliiton seminaari valoi varovaista uskoa jonojen purkuun Hoidon järjestäminen määräajassa edellyttää toimintatapojen rukkausta
Hoidon järjestäminen määräajassa maksaa ja edellyttää vanhojen asenteiden tuuletusta sekä uusien toimintatapojen omaksumista. Siihenkin on varauduttava, ettei sosiaali- ja terveysministeriön jonotyöryhmän ehdotuksia saada kaikkialla käytäntöön ensi vuoden alkuun mennessä. Kriittisistä äänenpainoista huolimatta Lääkäriliiton vuosipäiväseminaarissa riitti viime perjantaina uskoa siihen, että hoidon saatavuutta voidaan parantaa.
Lääkäriliiton puheenjohtaja Pekka Anttila korosti potilaan mahdollisuuksia valita oma hoitopaikkansa.
- Julkisen maksuosuuden pitäisi kulkea ainakin rajoitetusti potilaan mukana. Jos potilas hakeutuu muualle hoitoon ennen määräajan umpeutumista, myös muiden jonottajien hoitoon pääsy nopeutuu.
Anttila ehdotti liukuvaa omavastuuta ratkaisuksi silloin, kun hoidosta on potilaalle selvää hyötyä, mutta se jää hoitokriteerien mukaan julkisen rahoituksen ulkopuolelle.
- Kaikki rahoituskeskustelut pitää käydä jo ennen, kuin uusi malli otetaan käyttöön. Rahoittajien on otettava selvä kanta siihen, missä kulkee kunnan ja sairaanhoitopiirin raja sekä siihen, kuinka pitkälle potilaan tarvitsemaa hoitoa toteutetaan julkisin varoin, Anttila totesi.
Tärkeintä on tehdä töitä muutoksen eteen
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Markku Lehdon mukaan jonojen purkamisessa vaikeinta tulee olemaan entisten asenteiden ja toimintatapojen muuttaminen.
- Kunnallinen, yksityinen ja kolmas sektori selviävät yhdessä tehtävästä hyvin. Perusterveydenhuollossa määräajoista selviäminen voi olla hankalaa pahimman lääkäripulan paikoissa, mutta sekin on kestettävä, ettei kaikki toimi kaikkialla heti. Pääasia, että pannaan tuulemaan muutoksen aikaansaamiseksi.
Lehto muistutti, että jonojen hallinta ei merkitse terveyspalvelujen tai työvoiman määrän kasvattamista.
- Tarkoitus on siirtää painopisteitä ja kohdistaa resursseja vaikuttaviksi osoitettuihin hoitoihin. Yhtenäiset hoidon perusteet ovat edellytys koko hankkeen onnistumiselle.
Lehdon mukaan hoidon perusteita määritteleviä pisteytyslistoja on tulossa lisää vielä tänä vuonna.
Kuntaliitto kaipaisi enemmän aikaa
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Rolf Eriksson oli huolissaan kuntiin kohdistuvista taloudellisista paineista sekä kuntien päätösvallan valumisesta sairaanhoitopiireille.
- Lähetteen lähdettyä kunnalta häviää mahdollisuus vaikuttaa sairaanhoitopiirin toimintaan. Kunnilta edellytetään toiminnan tehostamista, mutta annettu aika on nykyisillä voimavaroilla aivan liian lyhyt.
Erikssonia arvelutti myös potilaan oikeuksien korostuminen hoidon järjestämisessä.
- Jos lääkäri tekee päätöksen hoitamatta jättämisestä, joudutaan helposti tekemisiin juristien kanssa. Vaatimus määräajasta saattaa vaikuttaa myös tehtävien priorisointiin niin, että rahat käytetään jonojen hoitamiseen ennaltaehkäisyn ja muun hoidon kustannuksella.
Psykiatrisen hoidon tarve jää tunnistamatta
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Juha Tuominen näki jonojen purun mahdollisuutena ryhtiliikkeeseen.
- Jotkut asiat ovat vain päässeet valahtamaan nykyiselle tolalle.
Tuominen huomautti, ettei hoidon järjestäminen määräajassa välttämättä merkitse suuria muutoksia nykykäytäntöihin.
- Kiireellinen lähete on nykyisinkin arvioitava päivässä. Suurin osa potilaista pääsee jo hoitoon niin, että uudet kriteerit täyttyvät.
Suomen Psykiatriyhdistyksen pääsihteeri Jyrki Korkeila puolestaan painotti, ettei jono ole psykiatriassa kovin informatiivinen käsite.
- Tunnistamatonta hoidon tarvetta on paljon. Järjestelmän sisällä on hoitoviivettä, sillä potilaat joutuvat odottamaan pääsyä akuuttiosastolta kuntoutukseen tai valtion mielisairaalasta avohoitoon.
Korkeilan mielestä kolmen päivän sääntö hoidon järjestämisessä edellyttää perusterveydenhuollossa lisäkoulutusta, jotta psykiatriset tapaukset osataan tunnistaa ja arvioida paremmin.
Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut jonotyöryhmän raportista 170 lausuntoa. Lakiesitykset on tarkoitus muotoilla eduskunnalle huhtikuun loppuun mennessä.
