Lääkäriliitto kritisoi Lahden suunnitelmaa sosiaali- ja terveystoimen organisaatioksi

— Uuteen organisaatiorakenteeseen tarvitaan vielä paljon selvennystä, ennen kuin Lääkäriliitto voi suositella jäsenilleen työskentelyä senkaltaisessa toimintaympäristössä, sanoo Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala. Konsulttityönä tehdyn suunnitelman mukaan Lahden sosiaali- ja terveystoimeen luotaisiin organisaatio, joka muodostuisi neljästä maantieteellisestä ns. hyvinvointialueesta, jota kutakin johtaisi sosiaali- ja terveystoimen yhteinen aluejohtaja. Hyvinvointialueet hoitaisivat itse mm. avovastaanoton, terveysneuvonnan, kotihoidon, kouluterveydenhoidon sekä yleisen sosiaalityön. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen palvelut jaettaisiin ikäryhmien perusteella kolmeen sektoriin, joilla kehitetään ja koordinoidaan erityistoimintoja. Ikäryhmät, joiden mukaan palvelut jaettaisiin, olisivat alle 19-vuotiaat, 19—74-vuotiaat sekä yli 74-vuotiaat. Jokaista kolmea sektoria varten palkattaisiin kaksi kehityspäällikköä, toinen sosiaalitointa, toinen terveystointa varten. Kehityspäälliköitä olisi siis yhteensä kuusi. Kunkin kehityspäällikön ikäryhmittäinen toimialue olisi koko kaupunki.

Mallin mukaan alle 19-vuotiaiden sektoriin kuuluisi esimerkiksi äitiys-, lasten- ja perheneuvolat, rokotukset, kouluterveydenhoito sekä lastensuojelu. 19—74-vuotiaiden sektoriin kuuluisi mm. avosairaanhoito, terveydenedistäminen, seulonnat, kuntoutus, yleinen sosiaalityö, vammaiset ja päihdehoito. Yli 74-vuotiaiden sektorissa olisi kotihoito ja tukipalvelut, palveluasuminen, omaishoidon tuki jne. Koko sosiaali- ja terveystoimella olisi yksi toimialajohtaja, kuten tähänkin asti. Mallia ryhdyttiin kokeilemaan Lahdessa Launeen hyvinvointialueella joulukuussa. Santero Kujalan mukaan Lääkäriliitto seuraa organisaatiomuutosta aktiivisesti. Toistaiseksi liitto ei katso voivansa hyväksyä ehdotettua organisaatiorakennetta esimerkiksi sen varsin epäselvien vastuusuhteiden vuoksi. Epäselvyydet johtuvat ennen kaikkea ns. matriisiorganisaation päällekkäisyyksistä.

— Malli on lainvastainen. Siitä ei lainkaan ilmene, kuka tässä organisaatiossa on kansanterveyslain edellyttämä vastaava lääkäri, Kujala toteaa. Vastaavankaltaisesta matriisiorganisaatiosta on hänen mukaansa saatu jo entuudestaan huonoja kokemuksia mm. Espoosta:

— Tällaisessa toimintamallissa työpäivä helposti täyttyy erilaisista yhteistoimintapalavereista, joissa väki istuu selvittelemässä, kenen pitäisi tehdä ja mitä, Kujala kritisoi. Lahden mallissa hyvinvointialueiden sisälle kaavaillaan vielä luotavaksi ns. hyvinvointitiimejä ja kotihoitotiimejä.

— Hyvinvointitiimin toimintaan kuuluisi perusterveydenhuollon lääkärin vastaanottotoimi, ja näitä tiimejä ohjaisivat ns. managerit, joiden asemaa ja tehtäviä ei suunnitelmissa mitenkään esitetä. Missä lopulta olisi potilaiden hoitovastuu, Kujala kysyy.