Teknoallergikoille lupa oireilla: osa lääkärin työstä siirtyy väistämättä verkkoon. Perinteisesti on ajateltu, että ihmiskontaktin voittanutta ei ole. Potilaan kanssa on hyvä jutella asia kuin asia kasvotusten.

Nettiin siirtyvän lääkärikontaktin tarkoitus ei toki ole syrjäyttää perinteistä vastaanottotapahtumaa. Potilaan kohtaaminen verkossa edellyttää, että potilas on ensin kohdattu kasvotusten. Vasta sitten voi turvallisesti kommunikoida bitteinä lääkeannoksen muuttamisesta ja muusta potilaan hoitoon liittyvästä.

Verkkopalvelu soveltuu parhaiten pitkäaikaissairaiden, kuten verenpaine- ja diabetespotilaiden, rutiiniluonteisten käyntien hoitamiseen. Satunnaisesti terveydenhuoltopalveluita käyttävät potilaat eivät siitä niinkään hyödy. Myöskään akuutteihin tilanteisiin palvelu ei taivu, sillä potilaan täytyy varautua odottamaan vastausta muutamankin päivän.

Toiminta on tunnustellut jalansijaa Suomessa jo vuosia. Usein taustalla on paikallinen kehitystarve, eli terveyskeskuksen halu tehostaa lääkärin työajan jakautumista.

Imatran terveyskeskus testasi nettilääkäritoimintaa ensimmäisten joukossa. Siellä kokeilu käynnistyi vuonna 2006. Yhden terveyskeskuslääkärin pyörittämänä palvelu saavutti pian suuren suosion - kunnes päättyi. Lääkärin siirtyessä muihin tehtäviin ei Imatralta löytynyt verkkolääkärin pestiin jatkajaa.

Oikeasti toimiva malli

Imatran sosiaali- ja terveystoimen johtava lääkäri

Timo Kohvakka

kertoo, että kaupungin lääkäritilanne oli tuolloin vaikea. Nettilääkäriasiaa ei erikseen nostettu pöydälle, eikä kukaan siihen tarttunut. Nyt aika olisi Kohvakan mielestä kypsä.

- Mielelläni näen nettilääkäripalvelun palaavan Imatralle. Se on toimintamalli, jossa oikeasti kohtaavat parantunut tehokkuus ja parempi asiakaspalvelu.

Kohvakka ei kehu turhaan. Imatralla mitattiin nettilääkärin työtehoa ja todettiin, että samassa ajassa kuin lääkäri vastaanotolla käsittelee yhden asiakkaan asiat, ehtii hän verkossa hoitaa kolme. Kommunikointi on netissä jämäkämpää kuin puhelimessa tai vastaanotolla, jolloin aikaa jää useammalle potilaalle. Win-win -tilanne, jossa hyötyvät sekä lääkäri että potilas.

Hyödyn on havainnut myös kesäkuussa verkkopalveluhankkeen käynnistänyt Espoo. Espoon kaupungin kotisivun ja Omahoito-sivuston kautta löytyvä lääkäripalvelu on integroitu suoraan kaupungin terveysasemien sairauskertomusjärjestelmään.

- Verkossa työskentelevä lääkäri käyttää samaa järjestelmää kuin työssään muutenkin. Potilastietojen saaminen ja uuden tiedon syöttäminen on näin tehty mahdollisimman helpoksi. Lisäksi lääkäri, hoitaja ja potilas itse ovat jatkuvasti ajan tasalla potilaan hoitosuunnitelmasta, kertoo projektipäällikkö

Anna-Mari Leppäkoski

Espoon kaupungilta.

Eroon jonotuksesta

Pilottipaikkoina toimineet Kilon ja Leppävaaran terveysasemat kehuvat kokeilua onnistuneeksi. Espoon terveysasemille tulee päivittäin satoja potilaspuheluita, ja jonotusaika venähtää helposti 45 minuuttiin. Kun osa massasta saadaan ohjattua verkkoon, paine helpottaa myös asiakkaalla.

- Muutamaa ihmistä lukuun ottamatta kaikki Kilon ja Leppävaaran pilottihankkeeseen osallistuneista potilaista ovat jatkossakin valmiita kohtaamaan lääkärin verkossa, Leppäkoski iloitsee.

Kilossa terveyskeskuslääkärinä työskentelevä Helena Laine on hänkin vakuuttunut verkkopalvelun näppäryydestä. Aluksi epäilytti, mutta epäily osoittautui turhaksi.

- Esimerkiksi puhelinaikaan verrattuna verkkopalvelu on joustavampaa, koska se ei sido tiettyyn kellonaikaan. On sovittu, että kun tietokoneen ruudulle pompsahtaa ilmoitus potilaalta saapuneesta viestistä, siihen vastataan kolmen päivän sisällä. Tieto säilyy myös potilaan saatavilla niin kauan kuin on tarpeen, vaikkapa ulkomaanmatkan ajan.

Laine kehuu potilaita siitä, että he ovat sisäistäneet hyvin verkkopalvelun idean.

- Potilaat ymmärtävät minkälaisia asioita verkossa voi kysyä. Todella vähän tulee tapauksia, joissa potilas täytyy ohjata vastaanotolle verkkopalvelun sijaan.

Espoo laajensi verkossa tapahtuvaa lääkäripalvelua marraskuussa. Mukaan tulivat Viherlaakson, Espoonlahden, Kivenlahden ja Tapiolan terveysasemat. Malli on tarkoitus levittää vaiheittain koko Espooseen. Tammikuussa toimintamallissa ovat mukana kaikki Espoon terveysasemat.

Rutiiniluontoisten terveyskeskuskäyntien siirtäminen verkkoon on nyt kuuma peruna. Kiinnostusta ovat osoittaneet ainakin Helsinki ja Joensuu. Myös Kouvolan kerrotaan suunnittelevan nettiasioinnin käynnistämistä vuoden 2012 tienoilla.

Verkossa kohtaamisen mahdollisuuksia:

Seurantalaboratoriotutkimusten ja niitä koskevien kommenttien nopea välittäminen potilaalle; puhelinrumba yksinkertaistuu. Potilas saa matkapuhelimeensa tekstiviestin saapuneista kommenteista, eikä hänen tarvitse erikseen soittaa asian etenemisestä. Myös lääkärin työ helpottuu ja työvaiheet vähenevät, kertoo Espoon verkkopalveluhankkeessa mukana ollut yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma.

Seuranta lääkkeen vaikutuksista ja mahdollisista sivuoireista uutta lääkitystä aloitettaessa; tavallisesti vaatisi uusintakäynnin tai ainakin puhelinkontaktin.

Pitkäaikaisen tai akuutimman ongelman omahoitoa koskevien kysymysten ja vastausten välittäminen.

Potilaan omien kotimittaustulosten välittäminen häntä hoitavalle henkilölle.

Omilla pankkitunnuksillaan palveluun sisään kirjautuvat potilaat esittävät asiallisia kysymyksiä, kommunikointi on tehokasta.