Yhdysvalloissa puhutaan nyt farmakologian opetuksesta. Lääketieteellisten tiedekuntien yhdistys (Association of American Medical Colleges, AAMC) on kahdessa tuoreessa raportissaan löytänyt vuotokohdan siitä, miten voimakkaasti lääketeollisuus vaikuttaa opetukseen ja lääkkeiden määräämiskäytäntöihin.

Helmikuun lopulla JAMA:ssa julkaistun artikkelin mukaan yhdysvaltalaislääkäreillä on lääkemääräyksissään tapana suosia muodikkaita uutuuslääkkeitä vanhojen ja hyviksi havaittujen kustannuksella. Nyt AAMC peräänkuuluttaa konservatiivisuutta. "Uudempaa ja enemmän" -hypestä halutaan eroon.

Kliinisen farmakologian professori

Pertti Neuvonen

Helsingin yliopistosta sanoo, että vaikka lääketeollisuuden vaikutus opetukseen ei Suomessa ole Yhdysvaltain luokkaa, se on silti olemassa.

- Uusien ja muodikkaiden lääkkeiden vaikutus näkyy varsinkin kliinisen vaiheen lääkehoidon opetuksessa. Vaaka voi tiedostamatta kallistua uuden lääkkeen puolelle, vaikka se ei hoidollisesti olisi paras vaihtoehto. Mielipidevaikuttamisesta on hyvä pitää keskustelua yllä, sillä kukaan meistä ei ole sille immuuni.

Uusi uljas vai parempi vanha?

Neuvosen mielestä opetuksessa sopii ajatella, että vanhassa on vara parempi.

- Opiskelijoille on hyvä antaa työkalupakiksi perustiedot vanhoista, hyviksi havaituista lääkkeistä. Ja kun uutuuksia otetaan mukaan, niitä on aina syytä verrata jo olemassa olevaan arsenaaliin. Tuodaan selvästi esille edut ja haitat vanhoihin verrattuna; silloin uutuudet tulevat oikein käsitellyiksi.

Neuvonen muistuttaa, että uusiin lääkkeisiin liittyy aina riskejä. On olemassa vaara, että lääkkeestä paljastuu jonkin ajan kuluttua kielteisiä ominaisuuksia haittavaikutusten muodossa. Näin varsinkin silloin, kun lääkkeitä annetaan kliinisistä tutkimuksista poiketen valikoimattomalle potilasjoukolle. Lääkkeiden määräämisessä ei Neuvosen mukaan pidä innostua kokeilemaan liikaa.

Myös lääkärien jatko- ja täydennyskoulutus on pitkälti lääketeollisuuden varassa. Neuvonen harmittelee, että valtiovalta ei ole heltynyt avaamaan pussinnyörejä riittävästi, jotta jokin muu vaihtoehto olisi realistinen.

- Rohdon kaltaisia koulutusorgaaneja on perustettu, mutta sen resurssit ovat marginaaliset markkinavetoisiin toimijoihin verrattuna, Neuvonen toteaa.