THL:n tapa verrata sairaaloita ja klinikoita episodituottavuuden avulla herättää närää konservatiivisten alojen lääkärien keskuudessa. Mittari ei lääkärien mielestä sovi monille erikoisaloille lainkaan.

Esimerkiksi syöpätautien hoito näyttää episodimittarilla helposti kalliilta ja tuottamattomalta, kun yhden potilaan jopa 40 hoitokäyntiä lasketaan yhdeksi episodiksi. Toisella alalla episodi eli potilaan koko hoitoprosessi voi usein olla hyvinkin lyhyt.

- Kauheinta on, jos episodituottavuus ei mittaakaan oikein mitään, ja sillä rankkeerataan sairaaloita ja vaaditaan sen mukaisiin toimenpiteisiin, virkajärjestelyihin ja uusiin tuottavuuslaskelmiin, TYKS:n syöpätautien klinikan ylilääkäri, professori

Seppo Pyrhönen

toteaa.

Pyrhönen on myös huolissaan alan tuottavuuden notkahtamisesta sairaaloissa, jos syöpäpotilaiden kontrollikäynnit siirretään sairaaloista terveyskeskuksiin. Lyhyt kontrollikäynti maksaa vain pari sataa euroa, kun taas pitkä, yhdeksi episodiksi laskettava syöpähoito sairaalassa voi maksaa jopa 70 000 euroa.

Pyrhösen mielestä episodimittarin kehittäjät ovat teoreetikkoja, jotka eivät tunne medisiinaa. Hänestä kustannusten tarkastelu suhteessa väestöön kertoisi parhaiten, mitä sairaaloissa todella tapahtuu.

TYKS:n sisätautien klinikan hallinnollinen osastonylilääkäri

Ilkka Kantolakin

tunnistaa episodituottavuuteen liittyvät hankaluudet.

- Poliitikoille pitäisi selittää, mitkä sen ongelmat ovat. Tällä hetkellä tuijotetaan yhtä lukua ja sanotaan, että pärjäämme huonosti. Se ei välttämättä ole totta. Ei ole helppo selvittää, mitä lukuihin oikeasti sisältyy.

Kantolan mukaan on eroa, katsooko potilaan osastohoitojakson jälkeen erikoislääkäri omalla poliklinikalla vai juuri valmistunut lääkäri terveyskeskuksessa. Episodituottavuudessa oma poliklinikka pärjää huonommin, koska kustannuksiin tulee sekä osastohoito että poliklinikkakäynti.

Tutkijat myöntävät puutteet

Tutkimuspäällikkö Miika Linna ja kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen THL:sta myöntävät, että episodituottavuusmittari ei välttämättä toimi konservatiivisilla aloilla yhtä hyvin kuin operatiivisilla aloilla.

- Teollisuudessa käytetyt tuottavuuden mittaustavat ja käsitteet sopivat ehkä enemmän kirurgiseen toimintaan ja elektiivisiin hoitoihin, Linna sanoo.

Tutkijat korostavat, että mittarin käyttö vaatii sen perusteiden ja luontevan sovellusalueen ymmärtämistä. Tietojen esittelijän tehtävä on tuoda myös mittaukseen liittyvät oletukset ja epävarmuudet esiin.

Häkkisen mukaan tuottavuusmittaukseen on ehkä keskitytty liikaakin. Hän ei kuitenkaan usko, että päätöksenteon pohjana olisivat koskaan pelkät tuottavuusluvut. Niitä on hyvä tarkastella vaikuttavuuden kanssa, sillä siinä otetaan huomioon myös laatutekijöitä.

- Pitää katsoa kokonaisuutta. Esimerkiksi HUS:ssa on erittäin hyvät omat tietokannat ja kustannukset tiedetään tasan tarkkaan. Kansallinen benchmarkkaus on vain osa sitä.

THL kehittää episodituottavuusmittaria edelleen. Neljän asiantuntijan toimikunta pohtii parhaillaan, miten mittari saadaan teknisesti osuvammaksi.

Mittari on johdolle tärkeä

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkärin

Jaakko Herralan

mukaan episodituottavuus on hoitojaksotuottavuuden ohella tärkeä mittari, kun sairaanhoitopiirin johto tekee päätöksiä. Hän ymmärtää mittariin kohdistuvan huolen, mutta se on hänen mielestään turha.

Herrala muistuttaa, että mittaustulosten erot voivat liittyä työnjakoon perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Palvelut on myös usein järjestetty erikoisaloista poikkeavasti. Esimerkiksi TAYS:ssa sisätauteja tehdään sekä sisätautien yksikössä että sydänkeskuksessa.

- Nykyisin kieltämättä verrataan hieman omenoita ja päärynöitä. Se liittyy palveluorganisaatioiden uusiin muutoksiin ja rakenteisiin. Mittari sinänsä on lähtökohdiltaan ok, mutta ei pysty tänä päivänä ottamaan täysin huomioon palveluorganisaatioiden erilaisuuksia ja alueellisia, järkeviäkin ratkaisuja.

Herralan mukaan lukuja on ehdottomasti hyvä vertailla, mutta johtajien pitää ymmärtää taustatekijät tuloksia tulkitessaan. Osalle tuottavuuseroista on järkevä selitys, mutta osalle pitää miettiä toimintaa tehostavia kehittämishankkeita.

- Tässä valtakunnassa ei varmasti saada sellaisia mittareita, jotka olisivat riittävän tarkkoja. Olen usein sanonut, että "roughly right, precisely wrong". Liika tarkkuus ei välttämättä johda onnelaan näissä asioissa, Herrala sanoo.

Mikä on episodituottavuus?

Sairaaloiden hoitotoiminnan vertailun mittari, jonka ovat kehittäneet THL ja sairaanhoitopiirit.

Kertoo, miten tehokkaasti potilaita hoidetaan eli tuotoksen (episodin) ja siihen käytettyjen kustannusten suhteen.

Episodi = lopputuote tai "hoidettu potilas". Potilaan koko hoitoprosessi yhden kalenterivuoden aikana.

Ei ole käytössä kansainvälisesti, koska muualla ei ole yhtä kattavia rekisteritietoja. Useassa Euroopan maassa sairaaloiden tuottavuuden arviointi ja rahoitus perustuu DRG-ryhmittelyyn.