Lääkäreillä on edessään muutoksia Englannissa. Luvassa on massiivinen uudistus, jossa budjettivastuu siirtyy byrokraateilta yleislääkäreille. Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin lääkäreihin NHS:n uudistus ei ulotu.

- Uudistus on valtava ja pahimmassa tapauksessa se johtaa kaaokseen, jossa yleislääkärit joutuvat syntipukeiksi, sanoo Englannissa työskentelevä yleislääketieteen erikoislääkäri

Maarit Brooks

.

Brooks on kuitenkin optimisti ja toivoo, että muutokset tuovat tullessaan uusia mahdollisuuksia ja että terveyspalveluja voidaan kehittää tehokkaammiksi ja vastaamaan potilaiden tarpeita paremmin.

Oulussa lääkäriksi opiskellut Brooks on suorittanut myös brittiläisen lääkärikoulutuksen (GP, general practitioner). Hän työskentelee Bristolin esikaupunkialueella sijaitsevassa Courtside Surgery -terveyskeskuksessa, jossa on Brooksin lisäksi seitsemän osakasta ja kolme palkattua lääkäriä. Englantilaiseen tapaan terveyskeskus on lääkärien oma yritys.

Yleislääkärit nousevat päättäjiksi

Englannin kansanterveyspalveluita tuottavan NHS:n (National Health Service) uudistus alkoi vuonna 1997. Tavoitteena on, että NHS:ää johtavat terveydenhuollon ammattilaiset ja potilaat, eivät enää terveysministeriö ja viranomaiset.

Uudistuksessa lakkautetaan NHS:n koko nykyinen taloushallinto, jonka tilalle perustetaan yleislääkäreiden muodostamia konsortioita. Tämän jälkeen lääkärit vastaavat oman työnsä ohessa noin 80 %:n osuudesta koko terveysbudjetista. Käytännössä lääkärit päättävät, mitä terveyspalveluja heidän alueellaan rahoitetaan ja mitä ostoja tehdään.

Onnistunut toteutus vaatii jokaisen lääkärin panoksen, mutta vain pieni vähemmistö osallistuu itse konsortioihin.

- Itse en osallistu konsortioon, mutta terveyskeskuksemme kylläkin. Käytännössä suuremmissa terveyskeskuksissa 1-2 lääkäriä osallistuu aktiivisemmin konsortion toimintaan, mutta pienissä ja erityisesti yhden lääkärin terveyskeskuksissa osallistuminen on huomattavasti vaikeampaa, Brooks sanoo.

Vielä nyt budjettia hoitavat paikalliset perushoitosäätiöt, joita on 151. Pian ne lakkautetaan ja sekä henkilöstö että säätiöitä valvoneet terveydenhoitoviranomaiset irtisanotaan. Tehokkuutta on lisättävä, sillä NHS:ltä vaaditaan säästöjä.

- Jo nyt yleislääkäriryhmien ideoinnin ansiosta joitakin perinteisesti sairaalassa hoidettuja palveluja on siirretty perusterveydenhuoltoon, mikä on tullut NHS:lle paljon edullisemmaksi.

Riskinä kuitenkin on, että uusi järjestelmä tulee kalliimmaksi kuin vanha. Keskustelua käydään myös siitä, lankeavatko perushoitosäätiöiden vanhat velat lääkärikonsortioiden harteille.

Lisää työtä kiireen keskelle

Uudistuksen keskiössä ovat potilaat ja tavoitteissa korostetaan hoidon laadun parantamista. Eniten kuitenkin muuttuu yleislääkärien työ. Työpäivät ovat jo nyt pitkiä ja venyvät usein 12-tuntisiksi.

- Päivä täyttyy vastaanoton pitämisestä, kotikäynneistä ja paperitöistä. Työni on jo nyt todella kiireistä. Jatkossa tulee olemaan hankalaa, ellei meitä jotenkin tueta, niin että voimme vapauttaa aikaa budjetin hoitamiseen ja uudistuksen suunnittelemiseen, Maarit Brooks miettii.

Uudistuksen tarkoituksena on antaa sekä lääkäreille että potilaille enemmän valtaa ja valinnan vapautta. Tähänkin saakka potilaat ovat voineet valita vapaasti sairaalan, jossa hoito toteutetaan, mutta nyt valinnanvapaus ulotetaan myös terveyskeskuksiin. Terveydenhoito säilyy edelleen ilmaisena.

Käytännön toteutuksessa on vielä paljon epäselvyyttä, sillä esimerkiksi konsortioiden rakenne ja niiden toimintaa säätelevä lainsäädäntö on avoinna. Muutosten pitäisi kuitenkin tapahtua parissa vuodessa, ilman pilottihankkeita, ja tämä on mm. Britannian lääkäriliiton huolenaihe.

Miten käy potilas-lääkärisuhteen?

Keskustelua uudistus on herättänyt runsain mitoin. Uudistusehdotuksen sisältävän valkoisen kirjan julkistamisen jälkeen mielipiteet ovat muuttuneet yhä arvostelevammiksi. Vuoden 2010 lopulla hallitukselle oli lähetetty yli 6 000 kommenttia, joista huolimatta terveysministeri

Andrew Lansley

ilmoitti, että uudistus toteutuu.

Osasyy kritiikkiin on se, että potilaat ovat varsin tyytyväisiä NHS:n palveluihin. Uudistusta moititaan mm. siirtymäkaudesta ja sen lyhyydestä, terveyserojen kasvattamisesta ja siitä, että merkittävien kansanterveysongelmien ratkominen vaikeutuu. Vaaraksi koetaan, että potilaat alkavat vaatia lääkäreiltä kalliimpia lääkkeitä ja että lääkeyritykset alkavat voimakkaasti lobata lääkäreitä.

- On suuri riski että potilas-lääkärisuhde muuttuu, jos joudumme kiristämään kukkaronnyörejä. Tosin jo nykyiset budjetinvartijat painostavat meitä esimerkiksi vähentämään potilaiden lähettämistä erikoissairaanhoitoon. Nyt syytämme perushoitosäätiötä, mutta tulevaisuudessa me yleislääkärit olemme tulilinjalla, Brooks sanoo.

Uudistus epäilyttää

Puolueeton järjestö King's Fund kysyi tuhannelta lääkäriltä mielipidettä uudistuksesta. Kyselytutkimus osoittaa, että valtiolla on edessään suuri haaste saada lääkärit vakuuttuneiksi uudistuksen hyvistä puolista.

Erittäin vaihtelevista tuloksista paistaa lähinnä kielteinen sävy ja epätietoisuus. Kaksi viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että uudistus ei paranna hoidon laatua, vaikka juuri se on uudistuksen keskeinen tavoite.

Puolet vastanneista lääkäreistä sanoi, että 20 miljardin punnan säästötavoitteen toteutuminen on mahdotonta samanaikaisesti näin mittavan uudistuksen kanssa. Vain 14 % oli sitä mieltä, että lisää valtaa saavat sekä potilaat että lääkärit.

Myönteistäkin kävi silti ilmi. Kaksi kolmesta terveyskeskuslääkäristä uskoi, että heidän alueeltaan löytyy lääkäreitä, jotka ovat kykeneviä ja halukkaita toimimaan konsortioissa.

Julkisen alan ammattiliitto Unison puolestaan varoittaa, että muutos voi tulla kalliiksi ja tuhlata verorahoja, kun kilpailu lääkäreiden välillä kasvaa. Unison näkee muutoksen vahvasti terveydenhuollon yksityistämisenä.