Päätösvalta etääntyy aina vain kauemmaksi lääkäreistä

Lääkäreiden syrjäyttäminen päätöksenteosta kuumentaa tunteita Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Tuorein esimerkki lääkäreiden vallan kaventumisesta Hus:ssa on tuore johtamisjärjestelmä, missä klinikoiden johtaminen on jaettu palvelujohtaja-ylilääkärin ja resurssijohtajan kesken.

Järjestelmä heikentää ylilääkäreiden mahdollisuuksia päättää siitä miten potilaita hoidetaan, sillä henkilökunnasta, saleista ja välineistä vastaa resurssijohtaja, jonka pätevyysvaatimuksiin ei kuulu lääkärintutkinto. Johtamisjärjestelmä on myös uusi esimerkki Hus:n johdolle leimallisesta tavasta valmistella muutoksia ja päättää niistä lääkäreiden mielipidettä huomioimatta.

Johtamisjärjestelmä tuo sairaanhoitopiiriin tilaaja-tuottajamallin. Siinä palvelujohtaja tilaa henkilökunnan, tilat ja resurssit resurssijohtajalta.

- Mallista on päätetty autoritäärisesti, sen valmistelussa ei ole kuunneltu lääkäreitä ja hoitajia, tukielinkirurgian vastaava ylilääkäri

Eero Hirvensalo

sanoo.

Hirvensalon oma toimenkuva vastaavana ylilääkärinä on nyt katkolla. Palvelu- ja resurssijohtajista päätetään kireällä aikataululla. Palvelujohtajien virat julistettiin avoimiksi viime perjantaina. Haastatteluiden ensimmäinen kierros aloitetaan vielä tämän kuun aikana, ja uudet johtajat ovat valittuina lokakuun loppuun mennessä.

- Lääkärit eivät ole vakuuttuneita siitä, että tämä malli olisi nykyistä tehokkaampi. Erikoissairaanhoidon laatu on tällä hetkellä hyvä, eikä se ole kallistakaan. Hus:iin tuodaan nyt isoja muutoksia vailla tietoa siitä että ne toimivat, Hirvensalo sanoo.

Lääkäritkö liukuhihnatyöntekijöitä?

Yksipuolisesta päätöksenteosta löytyy muitakin esimerkkejä. Lääkäreiden ja luottamusmiesten näkemyksen sivuuttaminen puhutti keväällä, kun Hus:n johto päätti jakaa EML-järjestelmän purkamiseen varatut rahat vastoin Lääkäriliiton ohjeita ja muista sairaanhoitopiireistä poikkeavalla tavalla.

Hus:n luottamusmiehet sanoivat tuolloin, ettei heidän esityksiään huomioitu. Yksipuolinen päätöksenteko näyttää nyt jatkuvan uuden strategian jalkauttamisen ajan.

Jos lääkärit kokevat etteivät he voi, eikä heidän haluta kehittävän työtään, Hirvensalo uskoo lääkäreiden sitoutumisen heikkenevän.

- Se että päätökset esitellään vaihtoehdoilla ota tai jätä, nollaa sen että moni lääkäri on tehnyt paljon työpaikkansa eteen, kehittänyt toimintaa ja tehnyt töitä vapaa-ajallaan, minkä ansiosta hoidon laatu on hyvää ja edullista jo nyt.

Uusi johtamisjärjestelmä johtaa Hirvensalon mukaan siihen, että klinikoilla työskentelee ylilääkäri ja nippu lääkäreitä. Tällöin lääkäreistä tulee liukuhihnatyöntekijöitä.

- Liukuhihnatyöntekijä ei ole pitkään motivoitunut huippuosaaja. Sellainen työ ei motivoi. Jos osastonlääkäriksi, apulaisylilääkäriksi ja ylilääkäriksi etenemisen mahdollistava malli tuhotaan, lääkäreiden lähtemisen uhka on aivan reaalinen.

Henkilökunnan panostuksella ja osallistumisella sairaalan toimintaprosessien kehittämiseen on Hirvensalon mielestä suuri merkitys. Tästä hyvänä esimerkkinä on Töölön sairaalan toimintamallien saattaminen nykyiseen hyvään tasoon.

Hirvensalo epäilee, että lääkäreiden on vaikea sulattaa palvelujohtajaa, jonka meriitit palvelualueen erikoisaloista ovat vähäisemmät kuin tämän alaisilla.

- Johtaja joka on heikko substanssiosaaja, osoittautuu äärimmäisen harvoin hyväksi johtajaksi. Teollisuudessa suoritteet ovat samanlaisia, jolloin tämä voi onnistua. Hyviä johtajia ei ole löydettävissä jokaiselta hyllyltä. Tämä on hidasta kasvamista ja kypsymistä.

"Lähdin kun ei kuunneltu"

Keväällä Lääkärilehden haastattelussa Hus:n gynekologien demoralisoituneesta mielialasta kertonut naistentautien luottamusmies

Jyrki Jalkanen

on siirtynyt työskentelemään Terveystalon leipiin. Hänet on nimitetty hiljattain Lauttasaaren lääkärikeskussairaalan yksikönjohtajaksi

Jo tovin lähtemistä puntaroineelle Jalkaselle viimeinen niitti oli se, kun naistentautien ja lastentautien toimialat yhdistettiin.

- Yhdistymistä seuranneisiin toiminnan muutoksiin kuului naistenklinikan leikkauskapasiteetin myyminen kirurgian toimialalle. Päätös tehtiin kuulematta lääkäreitä ja huolimatta lääkäreiden ja hoitajien vastustuksesta.

Jalkanen sanoo suoraan, että yksi syy lähtöön oli hänen ansioidensa pieneneminen viidesosalla EML-järjestelmän purun jälkeen.

- Merkittävä tekijä oli myös se kokemukseni, että lääkäreitä ei kuunnella johdossa. Ihmiset äänestävät jaloillaan. En ole ainoa joka on harkinnut lähtemistä, enkä ole viimeinen joka lähtee, Jalkanen sanoo.

Nenonen kiistää lääkärien syrjäyttämisen

HUS:n toimitusjohtaja

Kari Nenonen

sanoo, että kliinistä työtä tekevien lääkäreiden tunne siitä ettei heitä ole kuunneltu tarpeeksi HUS:n päätöksenteossa on perusteltu.

- Tietääkseni kyse on tyytymättömyydestä strategian ja uuden johtamisjärjestelmän toteuttamiseen. Kun suuria muutoksia tehdään, kaikkien työntekijöiden kuuleminen ei aina ole mahdollista.

Yksipuolisesta päätöksenteosta syyttävä kritiikki ei tule Nenoselle yllätyksenä. Hän muistuttaa, että kookkaat muutokset aiheuttavat aina epävarmuutta organisaatiossa.

- Kritiikki kertoo kuitenkin siitä, että työntekijöitä ei ole kyetty kuuntelemaan riittävästi. Otan sen vastaan henkilökohtaisena palautteena.

"Haluamme pitää kiinni huippuosaajista"

Vaikka kliinistä työtä tekevien lääkäreiden mielipidettä ei ole kyetty kuulemaan riittävästi, Kari Nenonen kiistää lääkäreiden syrjäyttämisen HUS:n päätöksenteosta.

- Sairaanhoitoalueiden lääkärijohtajat ovat olleet valmistelussa mukana koko ajan, ja viime keväästä lähtien myös tulosyksiköiden johtajalääkärit.

Nenonen odottaa, että tunnelma HUS:ssa tyyntyy uudistusten jälkeen. Hänen mielestään muutosten ydin, vaativan erikoissairaanhoidon ja sen tukitoimintojen erottaminen on yleisesti hyväksytty tavoite.

- Kun muutokset on saatu tehtyä, voimme keskittyä tekemään yhdessä huipputyötä ja huippututkimusta.

Kari Nenonen sanoo toivovansa, ettei johtamisjärjestelmän muutoksesta kehkeydy henkilökunnalle syytä vaihtaa työpaikkaa. Hän sanoo tietävänsä että ortopedisen toiminnan siirtäminen Peijakseen johti siihen, että osa lääkäreistä ja hoitajista irtisanoutui.

- Siirron taustalla oli Helsingin kaupungin Marian sairaalaa koskevat päätökset, joihin meidän oli sopeuduttava.

Nenonen sanoo, että toimintoja tullaan keskittämään jatkossakin, mihin hän toivoo löytävänsä ymmärrystä henkilökunnalta.

- Haluamme pitää kiinni huippuosaajistamme. Toive on, että suureen henkilökunnan vaihtuvuuteen ei mentäisi. Jos niin kävisi, se olisi huolestuttava viesti johdolle.

Lääkäriliitto kriittisenä, Seppo Kivisen mukaan syyttä

Lääkäriliitto on torpannut HUS:n uuden johtamismallin tuoreeltaan. Lääkäriliiton mielestä ylilääkäreiden tulisi jatkossakin vastata potilaiden hoitamisen lisäksi myös henkilökunnasta, tiloista ja välineistä. Liiton näkemys on, että vastuiden jakaminen vaarantaa hoidon toteutuksen lisäksi talouden hallinnan ja lisää byrokratiaa hoidon järjestämisessä.

HUS:n palvelutuotannon johtaja

Seppo Kivinen

pitää Lääkäriliiton kritiikkiä perusteettomana.

Kivisen mukaan palvelujohtaja-ylilääkäri tulee jatkossakin päättämään vastuualueensa toiminnasta ja vastuualueen toiminnan edellyttävistä resursseista.

- Vastuu potilaiden hoidosta ei ole lähtemässä lääkäreiltä, Kivinen sanoo.

Resurssijohtajan ja tämän alaisuudessa toimivien resurssipäälliköiden tehtäväksi jää näiden palvelutuottajan osoittamien tarpeiden toteuttaminen.

- Palvelujohtaja päättää mitä vastuualue tarvitsee, ja tilaa vaadittavat tilat, välineet ja henkilökunnan resurssipäälliköltä. Tällöin klinikan ylilääkäri vastaa hoidosta, tosin lopullisen vastuun kantaa toimialajohtaja, jolle sekä palvelujohtaja ja resurssijohtaja raportoivat, Kivinen sanoo.

Resurssijohtajan alaisuudessa toimivien resurssipäälliköiden tehtävänä on muun muassa tarkastella käytettävissä olevia resursseja yli toimialarajojen. Kyse on siis sekä päätösvallan delegoimisesta että toimialarajat ylittävän päätöksenteon mahdollistamisesta.

- Tavoitteena on ollut luoda hallinnollinen mahdollisuus ottaa käyttöön esimerkiksi leikkaussalikapasiteettia toimialalta toiselle ilman, että toimialojen johdon pitää päättää asiasta. Näin päästään esimerkiksi sellaisista tilanteista, että sisätautien toimiala on tupaten täynnä, mutta samaan aikaan kirugialla on vapaita paikkoja, Kivinen vertaa.

Lääkäriliiton puheenjohtaja

Olli Meretoja

korostaa talousvastuun säilyttämistä palvelujohtajan käsissä.

- Lääkäriliiton näkemyksen mukaan palvelujohtajalla tulee todella olla potilaiden hoidon menestyksellisen toteuttamisen vuoksi vastuu alueensa taloudesta. Tähän vastuuseen liittyy oleellisesti mahdollisuus päättää alueensa resurssitarpeesta.