Lääkeaineiden yhteisvaikutuksesta tietoa kuolemansyynselvityksistä
Väitöstutkimuksessa selvitettiin, mitä lääkeaineiden yhteisvaikutuksesta ja päihteiden käytöstä selviää kuolemansyynselvitysten avulla.
Tutkittujen haitallisten lääkeaineyhdistelmien esiintyvyys post-mortem-aineistossa oli yleisesti melko vähäistä (0,71%), mutta verenohennuslääke varfariinia ja uuden sukupolen masennuslääke venlafaksiinia käyttäneiden kohdalla runsasta (varfariinin kohdalla 33% ja venlafaksiinin kohdalla 46%). Varfariinia ja parasetamolia samanaikaisesti käyttäneillä oli tavallista useammin peruskuolinsyynä verenvuoto. Haitalliset lääkeaineyhdistelmät vaikuttivat aiheuttavan suurentuneita venlafaksiinipitoisuuksia useammin kuin perinnöllinen metabolia-aktiivisuus (CYP2D6-entsyymi).
Nikotiinilöydökset olivat nuorten aikuisten vainajien joukossa noin kolme kertaa yleisempiä kuin voitiin odottaa yleisen tupakointifrekvenssin perusteella. vastoin aiempia tutkimuksia itsemurhien määrä ei ollut kohonnut nikotiinia käyttäneiden keskuudessa. Alkoholi, muut päihteet ja väärinkäytetyt reseptilääkkeet olivat huomattavasti yleisempiä löydöksiä nikotiinia käyttäneiden keskuudessa kuin verrokkiryhmässä.
Haitallisten lääkeyhdistelmien käyttö, lääkkeiden väärinkäyttö ja päihteiden käyttö ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, mutta hankalasti tutkittavia ongelmia. Reseptitietokantojen perusteella tehdyissä tutkimuksissa saattaa jäädä huomiotta käsikauppalääkkeiden käyttö ja potilaiden hoitomyöntyvyys. Lääkehaittarekistereiden ongelmana on aliraportointi. Päihteiden käytön ja tupakoinnin tutkimuksen tekee vaikeaksi muun muassa kyselytutkimusten heikko osallistumisaktiivisuus ja vastausten luotettavuus.
Terhi Launiainen käytti väitöstutkimuksessaan aineistona Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osaston toksikologian laboratoriossa analysoitujen näytteiden tuloksista koottua tietokantaa. Laboratoriossa analysoidaan vuosittain yli 6000 vainajan näytteet kuolemansyynselvitystä varten. Näytteistä selviävät yleisimmät lääkeaineet ja päihteet. Tietokantaan kootaan myös tapahtumatiedot ja lopulliset kuolintodistukset. Lisäksi väitöstutkimusta täydennettiin kokeellisella tutkimuksella lääkeaineanalytiikan ja farmakogenetiikan osalta.
Saadut tulokset tuovat esiin lääkeaineiden yhteisvaikutuksen ja farmakogenetiikan merkityksen kuolemansyynselvityksessä – erityisesti tapauksissa, jotka ovat epäselviä, löydökseltään vähäisiä tai joissa epäillään hoitovirhettä.
Terhi Launiaisen väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa 26.8.2011.
