- Lääkekasvien ja rohdosvalmisteiden perinnekäyttö ei takaa niiden mahdollista tehoa ja turvallisuutta, vaan nämä voidaan ja pitää selvittää asianmukaisissa lääketieteellisissä tutkimuksissa, sanoi lääkäri ja professori

Edzard Ernst

Helsingissä elokuun lopussa järjestetyssä kansainvälisessä kongressissa.

Hän kertoi esimerkkinä, että laksatiivisesti vaikuttavaa aaloeta on käytetty eri maissa ja kulttuureissa kymmenissä eri taudeissa ja vaivoissa, mm. syfiliksen ja astman hoitoon.

Lääkekasveja käsitelleeseen kongressiin osallistui viitisensataa farmakognosian, biologian, mikrobiologian, analyyttisen kemian ja kasvitieteen asiantuntijaa 60 eri maasta. Kongressin järjestivät Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta ja Society for Medical Plant Research.

Ernst korosti, että systemaattiset katsaukset ovat tärkeitä arvioitaessa myös lääkekasvien kliinistä merkitystä. Cochrane-yhteistyössä on julkaistu useita kymmeniä katsauksia myös vaihtoehtolääkinnän käyttämistä hoitokeinoista (1). Esimerkiksi hevoskastanjan siemenuutetta sisältävät valmisteet näyttävät lievittävän alaraajojen laskimoverenkiertohäiriöiden oireita lumetta tehokkaammin. Useimmissa katsauksissa mainittavaa tehoa ei kuitenkaan ole todettu tai on päädytty toteamaan, ettei arviota voi suorittaa tutkimusten vähyyden tai huonolaatuisuuden tai kummankin syyn takia.

Pohjoisamerikkalaiset tutkijat ovat parin viime vuoden aikana julkaisseet hyvin toteutettuja kliinisiä tutkimuksia useista eri lääkekasveista.

- Hämmentävää ja mielenkiintoista on, että näissä tutkimuksissa on lähes aina päädytty negatiiviseen tulokseen, toisin kuin Euroopassa, Ernst huomautti. Viimeksi keväällä 2006 NEJM:ssä todettiin, ettei sahapalmu-uute lievitä hyvänlaatuisen prostatahyperplasian oireita (2).

- Onko tämä vähitellen paljastuva totuus, vai johtuuko eurooppalaisten ja amerikkalaisten tutkimustulosten ero esimerkiksi erilaisista kasviuutteista, potilasaineistoista tai poissulkukriteereistä, Ernst pohti ja tuntui itse toistaiseksi uskovan jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

Professori Ernst johtaa Exeterin yliopistossa vaihtoehtolääkinnän yksikköä, joka on julkaisut noin 50 systemaattista katsausta lääkekasveilla tehdyistä kliinisistä tutkimuksista (3). Lisäksi hän toimittaa neljästi vuodessa ilmestyvää FACT-nimistä lehteä, joka arvioi kriittisesti ja asiantuntevasti tieteellisissä lehdissä julkaistuja vaihtoehtolääkintää käsitteleviä artikkeleita (4).

LL