Lääketieteen opinnot viivästyvät perheen ja työskentelyn vuoksi
Perhe, lapset ja työskentely opintojen ohessa ovat tyypillisiä syitä, joiden vuoksi lääketieteen opiskelijan opinnot viivästyvät. Lääkäriliitto lähetti syksyllä opintoja koskevan kyselyn sellaisille lääketieteen opiskelijoille, joiden opintojen alkamisesta tulee vuoden vaihteessa kuluneeksi yli kymmenen vuotta.Kyselyn kimmokkeena oli sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema asetuksen muutos, jolla yli kymmenen vuotta opiskelleilta lääketieteen opiskelijoilta evätään oikeus toimia lääkärin viransijaisena. Asetus tulee voimaan ensi syyskuun alussa.
Rekisteritietojen perusteella tiedetään, että melko tarkkaan puolet kaikista opinnoissaan viivästyneistä lääketieteen opiskelijoista on aloittanut opintonsa korkeintaan 12 vuotta sitten. Opinnoissaan viivästyneissä on kuitenkin myös useita kymmeniä henkilöitä, joiden opintojen alkamisesta on kulunut jo vähintään 20 vuotta. Kyselyyn jättikin vastaamatta varsinkin niitä opiskelijoita, joiden opintojen aloittamisesta oli kulunut eniten aikaa.
Lääkäriliiton kyselyyn saatiin vastaus noin sadalta opinnoissaan viivästyneeltä. Heistä puolet arvioi valmistuvansa joko vielä tämän vuoden aikana tai ensi vuonna.
– Opintojen viivästymisen syyt olivat varsin pitkälle odotusten mukaiset. Viivästyminen on usein monen eri tekijän summa. Taustalla on perheen perustamiseen ja opintojen ohessa työskentelemiseen liittyviä syitä, kertoo Lääkäriliiton tutkija Jukka Vänskä.
Joidenkin opintoja hidasti väitöskirjan tekeminen. Noin neljäsosa vastaajista kuitenkin ilmoitti, ettei tule koskaan valmistumaan lääkäriksi.
– Yleisin syy tähän oli, että he olivat kokonaan vaihtaneet alaa, Jukka Vänskä toteaa.
Lääkärin tehtävissä työskenteli yli kolmasosa noin sadasta vastaajasta, noin viidesosa ilmoitti opiskelevansa. Osa vastaajista oli äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla.
