Lääkkeiden yhteisvaikutuksista tulee yhteinen tietokanta Suomeen ja Ruotsiin
Suomeen ja Ruotsiin rakennetaan yhteinen tietokanta hälyttämään lääkäreitä lääkkeiden haitallisista yhteisvaikutuksista. Tietokannan ensimmäisen version arvioidaan valmistuvan ensi kesään mennessä.
Yhteistyöprojektin osakkaina ovat Turun yliopistollisen keskussairaalan Lääkeinteraktioyksikkö sekä Huddingen yliopistosairaalan Kliinisen farmakologian yksikkö Karoliinisessa instituutissa ja Tukholman läänin landstingetin Lääkeyksikkö.
- Projekti käynnistyy Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön tuen turvin, mutta rahoitusta on vain ensi vuoden loppuun saakka. Sen jälkeen meillä pitäisi olla käsissämme myytävä tietokanta, jota on tarkoitus ylläpitää ja päivittää myyntituloilla, sanoo Lääkeinteraktioyksikön ylilääkäri, dosentti Kari Laine.
Potentiaalisia ostajia ovat kaikki terveyspalveluja tuottavat ja lääkkeitä määräävät yksiköt.
Sudenkuoppia täytetään
Nykyjärjestelmässä on lukuisia sudenkuoppia, jotka merkitsevät vaaraa potilasturvallisuudelle. Tukholmassa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että joka neljännellä sairaalaan otetulla vanhuksella oli käytössä yli kuusi lääkettä samanaikaisesti. Heistä yli puolella oli merkittävä lääkeinteraktio.
- Lääkehaitat ovat länsimaiden yleisimpiä kuolinsyitä! muistuttaa Kari Laine.
Lääkeinteraktioiden määrää arvioidaan noin neljäksi tuhanneksi, joten yhden lääkärin on mahdoton pitää päässään tällaista tietomäärää. Siksi tarvitaan nopea ja helppokäyttöinen tietojärjestelmä, joka jo reseptinkirjoitusvaiheessa hälyttää lääkärin kiinnittämään huomiota yhteensopivuuteen.
- Järjestelmän tulee olla helposti liitettävissä lääkemääräysohjelmiin ja sen pitää olla lääketeollisuudesta riippumaton kansallinen järjestelmä. Tärkeää on myös mahdollisuus lisätiedon hakuun, jolloin järjestelmän pitää tarjota muun muassa kirjallisuusviitteitä. Meidän tietokantaamme tullaan päivittämään neljä kertaa vuodessa, mikä sekin on osoittautunut nykyisen tiedontulvan aikana välttämättömäksi, sanoo Kari Laine.
Laineen tietojen mukaan vastaavaa yhtä suurta kehityshanketta ei ole Suomessa menossa, mutta ainakin Yliopiston apteekilla on kehitteillä oma interaktio-ohjelma.
Myös Kari Laine näkee apteekit tärkeinä yhteistyökumppaneina. Potilaat kun unohtavat, mihin tarkoituksiin lääkkeitä on heille määrätty, eivätkä muista lääkkeiden nimiä tai vahvuuksia. Käsikauppalääkkeet ja luontaistuotteet harvoin edes kirjataan potilaskertomuksiin, jos potilas niitä ylipäänsä edes ilmoittaa.
- Meillä Ruotsissa on tilanne hyvin Suomen kaltainen, sanoo Ruotsin interaktio-projektin johtaja, proviisori Birgit Eierman.
Pharmaca Fennicaa vastaavasta ruotsalaisesta lääkeaineluettelo FASS:sta löytyy luku, jossa on listattu tärkeimpien lääkeinteraktioiden merkitys ja dokumentaation taso. Siitä on nykyisin myös elektroninen tiedosto, josta Karoliinisen instituutin tuottamaa tietokantaa käytetään yhä muutamassa suomalaisessa terveyskeskukseessa ja apteekissa.
- Sen tekninen formaatti on kuitenkin vanhentunut, tietoja ei päivitetä, ja se voi varoittaa myös vääristä interaktioista tai olla varoittamatta kokonaan, Eierman huomauttaa.
Siksipä suomalaiset ja ruotsalaiset kohtasivat toisensa, ja käytännön yhteistyö käynnistyi viime vuoden syyskuussa. Ruotsin projektissa työntekijöitä on seitsemän ja Suomessa kolme.
Lääkeinteraktiota kerrakseen
Vuodeosastopotilaan lääkearsenaali voi olla näin vaikuttava:
- Tässä on iäkkäälle ihmiselle melkoinen lääkemäärä, huokaa dosentti Kari Laine, joka vakuuttaa kyseessä olevan aidon potilastapauksen. Hän näytti esimerkin Turussa maanantaina lääkeinteraktiotietokannan julkistamistilaisuudessa.
19 lääkkeen säännöllinen käyttö merkitsee melkoista lääkekuormaa iäkkäälle potilaalle, mutta myös huomattavaa kuluerää. Vuosikustannus kun nousee noin 4000 euroon. Teho on kuitenkin plus miinus nolla.
- Questran-lääkitys kumoaa kaikkien muiden lääkkeiden vaikutuksen, toteaa Laine.
- Voisi sanoa, että onneksi, sillä muuten potilas olisi ennen pitkää kuollut moiseen lääkitykseen! Kari Laine hymähtää.
