Lahden kaupunki on päässyt kokonaan eroon ns. sakkopotilaista. Vielä vuonna 2005 Lahden maksut sakkopotilaista olivat yli viisi miljoonaa euroa, viime vuoden maaliskuun jälkeen sakkomaksuja ei ole kertynyt lainkaan.

Lahden tapa ratkaista jatkohoito-ongelmansa kiinnostaa nyt muitakin kaupunkeja.

- Meillä on nyt sata pitkäaikaispotilasta vähemmän kuin kaksi vuotta sitten, vaikka demografisesti heitä pitäisi olla 50 enemmän, sanoo Lahden vanhusten palvelujen johtaja, LT Jukka Louhija.

Hänen mukaansa Lahti vähensi erikoissairaanhoidon käyttöä viime vuonna yli 12 % edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan Lahdessa tehdyt järjestelyt säästävät kaupungille tänä vuonna hänen mukaansa 12 miljoonaa euroa.

Kotiutustiimi hoitaa vaikka pienen remontin

Lahden malli koostuu useista erilaisista ratkaisuista.

Louhijan mukaan jatkohoito-ongelmien ydin on laitostuminen. Noin viidesosalla erikoissairaanhoidossa hoidetuista vanhuspotilaista on taustalla moniongelmaisuutta ja he jonottavat perusterveydenhuoltoon. Kun tietotaito näiden potilaiden käsittelyyn puuttuu, he laitostuvat.

Lahdessa näiden potilaiden tilannetta lähdettiin purkamaan viemällä "geriatrinen tietotaito etulinjaan".

Yksi käytännön ratkaisuista on kotiutustiimi, joka järjestää erikoissairaanhoidosta palautuvien potilaiden kotiutuksen, usein aivan kädestä pitäen. Jos kotiutumisen tiellä tuntuu olevan esteitä, kotiutustiimi selvittää ne ja järjestää kodin kuntoon.

- Esimerkiksi pienet remontit pystymme järjestämään tarvittaessa vuorokaudessa. Sen jälkeen tiimi saattaa potilaan kädestä pitäen kotiin ja pitää huolen, että kotiapu ja muu tarvittava on hoidettu, Louhija kuvaa.

Kuntoutuksen malli Karoliinisesta instituutista

Osa potilaista ei pääse kotiin, vaan tarvitsee kuntoutusta.

- Sillä, että ihmiset kuntoutetaan tehokkaasti geriatrisella kuntoutuksella kotiin, on dramaattinen vaikutus pitkäaikaishoitopotilaiden määrään, Jukka Louhija sanoo.

Kun potilas tulee perusterveydenhuoltoon, tarvitaan hänen mukaansa erikoissairaanhoitotasoista kuntoutusta - ei kuntouttavaa työotetta.

Lahdessa käyttöön on otettu kuntoutusmalli Karoliinisesta instituutista, missä Louhija on aikaisemmin työskennellyt. Louhijan mukaan kyse on täysin erilaisesta kuntoutuksesta kuin Suomessa yleensä. Lahdessa käyttöönotetuista uusista toimintatavoista hän pitääkin ehkä tärkeimpänä juuri geriatrista kuntoutusta.

Kuntoutuksen aloittamisessa ei aikailla, vaan siihen ryhdytään esimerkiksi ortopedisten leikkausten jälkeen heti ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä.

Lahdessa kuntoutuksesta vastaavat kaupunginsairaalaan perustetut kolme kuntoutusosastoa. Kuntoutusta ei kuitenkaan jatketa laitoksessa kuin välttämättömin aika. Sen jälkeen harjoittelu siirtyy lääkintävoimistelijan avustamana kotiin.

Louhijan mukaan kotikuntoutuksen tulokset päihittävät iäkkäillä potilailla laitoskuntoutuksen tulokset aivan selvästi.

Ratkaisevan tärkeänä hän pitää myös kaupunginsairaalaan perustettua ns. selvittelyosastoa. Sinne siirtyvät kuntoutustiimin kautta esimerkiksi potilaat, joilla on sosiaalipsykiatrisia ongelmia. Osastolla järjestellään mm. sosiaalitukia ja tilannetta kotona tai laitoshoidon tarvetta.

Uusia osastoja varten kaupunginsairaalaan ei lisätty potilaspaikkoja, vaan ratkaisuna oli entisten osastojen erikoistuminen.

Laitoshoidossa olevien määrä pienentyi

- Pitkäaikaisosastolle menevien potilaiden virta Lahdessa on saatu pienenemään niin, että se on nyt noin 4 % yli 75-vuotiaista, Louhija sanoo.

Kaiken kaikkiaan Lahdessa on nyt laitoshoidossa 5,3 % kaikista yli 75-vuotiaista. Vielä puolitoista vuotta sitten heitä oli 7,5 %. Palvelutaloissa asuu 3 % yli 75-vuotiaista ja kotona 92 % tämän ikäisistä .

Yksi Lahdessa tehtyjen ratkaisujen peruslähtökohta oli, että vanhusten palvelut eriytettiin omaksi vastuualueekseen. Siihen kuuluvat niin kaupunginsairaala, vanhainkodit, palvelutalot kuin kaikki kotiin vietävä apukin.