Kun varhaisia lääketieteellisiä tutkimustuloksia uutisoidaan, kukaan ei vielä tiedä, onko edessä menestys vai ei. Sairauden markkinat kovenevat, mutta koettelevatko mediakohut jo lääketieteen luotettavuutta?

Suomenkin tiedotusvälineet välittivät syyskuun lopulla BBC:n uutisen, jossa isoin otsikoin kerrottiin eturauhassyövän hoidossa tehdystä "läpimurrosta". Alfasäteilyhoito pidensi potilaiden elinaikaa keskimäärin kolme kuukautta, 14 kuukauteen.

Esimerkiksi Lääkärilehti otsikoi kongressiesitelmän välittämän tiedon varovaisemmin: tulosta pidettiin edistysaskeleena.

- Aika ajoin olemme saaneet todistaa todellisia läpimurtoja, kuten esimerkiksi Glivecin kehitystä. Lääkärille uusi lääke on oikea läpimurto vasta kauan sen jälkeen, kun lääkkeestä on tullut uutinen, suhteuttaa Duodecim-seuran pääsihteeri

Matti Rautalahti

.

Uusimmille hoidoille on tyypillistä, että niiden havaitaan hyödyttävän suuren potilasjoukon sijasta vain muutamia. Niin lääkkeet kuin muutkin hoidot ovat entistä useammin räätälöityjä täsmähoitoja. Tätä ei lääkeyhtiön tiedotteissa eikä niiden pohjalta tehdyissä uutisissa välttämättä noteerata.

Median ei uutisoinnissaan tarvitse välittää siitä, millaiselle potilasjoukolle hoito lopulta sopii. Uutuus on uutinen. Toki suuria joukkoja koskettava uutinen on isompi kuin harvoja kiinnostava. Yhteiskunnallisesti arvioidaan kustannusvaikuttavuutta, mutta lääkäreille ja potilaille ennen kaikkea hoidon teholla ja saatavuudella on elintärkeä merkitys.

Haistaako koira keuhkosyövän?

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä syöpälääkäri, professori

Vesa Kataja

sanoo saavansa lähes viikoittain yhteydenottoja alueellisilta lehdiltä ja joskus kommenttipyyntöjä myös valtakunnallisilta tiedotusvälineiltä. Eteneehän juuri syöpätutkimus nyt kovaa vauhtia. Joskus kommenttipyynnöt kuulostavat erikoisilta.

- Viime kesänä toimittaja soitti autoon ja halusi kuulla kantani ulkomaalaisen uutistoimiston juttuun, että koira voi haistaa keuhkosyövän. Pistin koko jutun ensin leikiksi, kunnes kävi ilmi, että asia oli todella julkaistu tieteellisessä lehdessä, Kataja kertoo.

- Loppujen lopuksi päädyimme keskustelemaan toimittajan kanssa varsin pitkään syövän diagnostiikasta, sen epävarmuustekijöistä ja ylipäänsä lääketieteen tutkimusmenetelmistä. Näiden asioiden avaaminen toimittajille ja toivon mukaan sitä kautta suurelle yleisölle on tärkeää.

Kataja arvioi, että itäsuomalaiset eivät ole ehkä yhtä kärkkäitä kuin "etelän ihmiset" tuomaan mediakohuja vastaanotolle. Etenkin iäkkäiden vanhempien koulutetut aikuiset lapset haluavat silti varmistaa, että lääkäri on varmasti tietoinen uusista hoitovaihtoehdoista.

- Sitten keskustellaan ja varmistetaan, että hoidon linjaukset ovat myös itse potilaan tahdon mukaisia.

Vesa Katajan mielestä suomalainen media on kuitenkin pääsääntöisesti erittäin asiallista, eikä turhia pelkoja tai toivoa lietsota. Silti poikkeuksia joukkoon mahtuu, ja silloin Kataja saattaa tarttua puhelimeen ja soittaa toimitukseen tai lähettää sähköpostia.

Myös Matti Rautalahti arvostaa suomalaisen median maltillisuutta. Rautalahti oli etenkin edellisessä työssään Syöpäjärjestöjen asiantuntijalääkärinä kysytty kommentoija. Usein toimenkuvaan kuuluikin ulkomaisten uutisankkojen ampuminen alas.

- Toimittajien kiire on lisääntynyt, joten järjestölääkäri joutui framille, koska kliinikoita ei median vaatimalla aikataululla aina löytynyt. Pyrin kuitenkin aina etsimään spesialisteja haastateltaviksi, koska heillä on paras tuntuma käytännön terveydenhuoltoon, kertoo Rautalahti.

Tiedon markkinoilla

Ennen lääketieteen professori oli ylin tiedon auktoriteetti, mutta nyt internet on mullistanut arvovaltasuhteet. Verkko ei pelaa titteleillä, vaan houkuttelevimmalta vaikuttava viestijä voi ottaa yliotteen. Totuus tai tutkimus eivät houkuta, jos omiin arvoihin tai elämäntilanteeseen sopivaa informaatiota on tarjolla.

Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori

Erkki Karvonen

toteaa, että modernin tiedeviestinnän on vastattava kulloisenkin yleisön tarpeisiin.

- Se ei tarkoita tieteellisyydestä tinkimistä, vaan monien eri viestintäkanavien tuntemusta ja taitoa käyttää niitä, hän korostaa.

Ongelmallista Erkki Karvosen mukaan on kuitenkin se, että laatulehtienkin internetsivut ovat luonteeltaan sensaationhakuisia ja toimivat iltapäivälehtien kaltaisella logiikalla. Niiden on jatkuvasti haettava uusia lukijoiden klikkauksia, joten otsikosta täytyy tehdä mahdollisimman vetävä.

- Toimittajalle ei anneta paljoa aikaa tarkistella jutun taustoja, ja verkon minuuttikilpailu vaati julkaisemaan heti. Silloin tulee ylilyöntejä ja virheitä, joita toki voidaan paikkailla myöhemmissä versioissa.

- Runsaat klikkaukset ohjaavat kuitenkin toimittajan >tekemään vastakin samanlaisia juttuja. Mainostajille puolestaan voidaan osoittaa, että näin ja näin seurattu on sivumme, kuvaa professori Erkki Karvonen uuden tiedonvälityksen reunaehtoja.

Kriittistä otetta

Lääketieteelliset lehdet tekevät eräistä tutkimusjulkaisuistaan tiedotteita, jotka tiedotusvälineet saattavat julkaista ilman suurempaa kritiikkiä.

HealthNewsReview.org on toimittaja Gary Schwitzerin perustama sivusto, jolla arvioidaan lääketieteellisten tutkimusuutisten luotettavuutta. Pisteitä tulee sekä alkuperäisen tutkimuksen tieteellisten menetelmien pätevyydestä että uutisen sisällöstä.

Schwitzer on ampunut alas monia uutisankkoja, mutta ei ole onnistunut lopettamaan lääketieteen uutisten hypea. Läpimurrot, dramaattiset uudet hoidot ja lääkesensaatiot jatkavat elämäänsä uutistoimistojen ja tiedotusvälineiden välittäminä.

Kannattaako kommentoida?

Medialle kommentointi voi estää aivan virheellisen tai jopa haitallisen tiedon pääsyn julkisuuteen, muistuttavat professori Vesa Kataja ja pääsihteeri Matti Rautalahti.

- Myös populaarien lääketieteen uutisten seuraaminen ja kommentointi on osa lääkärin työtä. Vaikkei toimittaja itselle soittaisikaan, potilaat voivat kysyä lääkäriltään apua etenkin pelottavien uutisten tulkintaan, sanoo Kataja.

- Yliolkainen suhtautuminen ei vie eteenpäin toimittajien eikä potilaiden kanssa. Tutkimusuutisten lähteille pääsee, ja se auttaa suhteuttamaan mediakohua. "Jäitä hattuun" on hyvä peruslause kohuissa, toteaa Rautalahti.

Toimittajalle alkuperäistieto pitäisi etsiä nopeammin kuin potilaalle, jolle voi luvata hankkivansa lisää tietoa seuraavalle vastaanotolle. Toimittajaltakin voi pyytää lisäaikaa tiedon etsimiseen tai vinkata toista asiantuntijaa, jolle aihepiiri tutumpi.

Sekä Kataja että Rautalahti ovat lähes aina halutessaan pystyneet tarkistamaan jutun ennen sen julkaisua.