– Myös populaarien lääketieteen uutisten seuraaminen ja kommen­tointi on osa lääkärin työtä. Vaikkei toimittaja itselle soittaisikaan, ­potilaat voivat kysyä lääkäriltään apua etenkin pelottavien uutisten tulkintaan, sanoo syöpälääkäri, professori Vesa Kataja.

Kun varhaisia lääketieteellisiä tutkimustuloksia uutisoidaan, kukaan ei vielä tiedä, onko edessä menestys vai ei. Sairauden markkinat kovenevat, mutta koettelevatko mediakohut jo lääketieteen luotettavuutta?

Ennen lääketieteen professori oli ylin tiedon auktoriteetti, mutta nyt internet on mullistanut arvovaltasuhteet. Verkko ei pelaa titteleillä, vaan houkuttelevimmalta vaikuttava viestijä voi ottaa yliotteen. Totuus tai tutkimus eivät houkuta, jos omiin arvoihin tai elämäntilanteeseen sopivaa informaatiota on tarjolla.

Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen toteaa, että modernin tiedeviestinnän on vastattava kulloisenkin yleisön tarpeisiin.

– Se ei tarkoita tieteellisyydestä tinkimistä, vaan monien eri viestintäkanavien tuntemusta ja taitoa käyttää niitä, hän korostaa.

Ongelmallista Erkki Karvosen mukaan on kuitenkin se, että laatulehtienkin internetsivut ovat luonteeltaan sensaationhakuisia ja toimivat iltapäivälehtien kaltaisella logiikalla. Niiden on jatkuvasti haettava uusia lukijoiden klikkauksia, joten otsikosta täytyy tehdä mahdollisimman vetävä.

– Toimittajalle ei anneta paljoa aikaa tarkistella jutun taustoja, ja verkon minuuttikilpailu vaati julkaisemaan heti. Silloin tulee ylilyöntejä ja virheitä, joita toki voidaan paikkailla myöhemmissä versioissa.

– Runsaat klikkaukset ohjaavat kuitenkin toimittajan tekemään vastakin samanlaisia juttuja. Mainostajille puolestaan voidaan osoittaa, että näin ja näin seurattu on sivumme, kuvaa professori Erkki Karvonen uuden tiedonvälityksen reunaehtoja.

Osa lääkärin työtä

Medialle kommentointi voi estää aivan virheellisen tai jopa haitallisen tiedon pääsyn julkisuuteen, muistuttavat professori Vesa Kataja ja pää­sihteeri Matti Rautalahti.

– Myös populaarien lääketieteen uutisten seuraaminen ja kommen­tointi on osa lääkärin työtä. Vaikkei toimittaja itselle soittaisikaan, ­potilaat voivat kysyä lääkäriltään apua etenkin pelottavien uutisten tulkintaan, sanoo Kataja.

– Yliolkainen suhtautuminen ei vie eteenpäin toimittajien eikä potilaiden kanssa. Tutkimusuutisten lähteille pääsee, ja se auttaa suhteuttamaan mediakohua. ”Jäitä hattuun” on hyvä peruslause kohuissa, toteaa Rauta­lahti.

Toimittajalle alkuperäistieto pitäisi etsiä nopeammin kuin potilaalle, jolle voi luvata hankkivansa lisää tietoa seuraavalle vastaanotolle. Toimitta­jaltakin voi pyytää lisäaikaa tiedon ­etsimiseen tai vinkata toista asian­tunti­jaa, jolle aihepiiri tutumpi.

Sekä Kataja että Rauta­lahti ovat lähes aina halutessaan pystyneet tarkistamaan jutun ennen sen ­julkaisua.

Ulla Järvi
kuva: Pentti Vänskä

Lue koko juttu perjantaina 4.11. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.