Tiedelehti Lancetissa julkaistiin tutkimus, jossa hemodialyysipotilaille oli pystytty kasvattamaan kappale verisuonta potilaan omista soluista. Yleensä dialyysissä käytetään verisuonen synteettistä korviketta.

Kuinka suuresta läpimurrosta on kysymys, solu- ja kudosteknologiakeskus Regean johtaja, professori Riitta Suuronen?

- On tietysti iso juttu, että nimenomaan verisuonialueella on pystytty tekemään kliinisiä potilashoitoja. Ihmettelen kuitenkin, että tutkimuksessa on käytetty potilaan ihosta eristettyjä fibroblasteja, joista on vaikea saada muodostettua kaikkia verisuonen rakenteita. Niistä ei välttämättä tule yhtä hyvää verisuonta kuin rasvan tai luuytimen kantasoluista.

Tehdäänkö Regeassa vastaavaa tutkimusta?

- Me olemme keskittyneet luuhoitoihin. Emme tee verisuoniregeneraatioita, mutta jos tekisimme, valitsisimme todennäköisesti solulähteeksi rasvan kantasolut, joilla on mahdollisuus erilaistua myös muiksi soluiksi ja enemmän mahdollisuuksia kuin fibroblasteilla.

Onko tutkimuksessa muita ongelmia?

- Verisuonten kasvattamisessa on käytetty naudan seerumia. Eläinperäisissä materiaaleissa on sekä hylkimis- että tautiriski. Regeassa olisi lähdetty liikkeelle ilman naudan seerumia. Lisäksi olisimme käyttäneet bioreaktoria eli mekaanista laitetta, joka jo kasvatusvaiheessa antaa suonelle impulsseja. Impulssit vahvistavat suonta jo laboratoriovaiheessa.