Lehti 40: Ajan­kohtai­sta 40/2004 vsk 59 s. 3717

Lapsen kaltoinkohteluun syyllistyvät niin yhteiskunta kuin omat vanhemmatkin

Ulla Järvi

Kehittyvästä lainsäädännöstä, teemavuosista tai asennekasvatuksesta huolimatta lapsen etu jää suomalaisessakin yhteiskunnassa lähes aina aikuisen edun alle.

Huostaanottoja viivästyy, lapsia pahoinpidellään yhä perheissä kasvatuksen varjolla, ja päihteidenkäytön lisääntyminen on merkinnyt entistä suurempaa riskiä lapsien laiminlyöntiin.

Kustannus Oy Duodecimilta ilmestyi tällä viikolla viiden lastenlääkärin toimittama kirja Lapsen kaltoinkohtelu. Lastenlääkäreiden Annlis Söderholmin, Ritva Halilan, Satu Kivitie-Kallion, Jussi Mertsolan ja Sirkku Niemen toimittama kirja käsittelee aihetta monitieteellisesti ja moniammatillisesti lähtökohtanaan lapsen etu.

Suurin osa Suomen 1,2 miljoonasta alle 18-vuotiaasta lapsesta elää hyvässä kasvuympäristössä, mutta huomattava joukko lapsia elää olosuhteissa, jotka uhkaavat heidän tervettä kasvuaan ja kehitystään.

- Suurimmat uhat liittyvät kaltoinkohteluun, jonka muotoja ovat laiminlyönti, emotionaalinen kaltoinkohtelu, fyysinen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapselle sepitetty tai aiheutettu sairaus. Viime vuonna Suomessa oli 51 777 lasta lastensuojelun avohoidon asiakkaina ja 1 302 lasta oli kiireellisesti otettu huostaan. Lapsen laiminlyönti on suurimpia yleispediatrisia haasteita koko maailmassa, sanoo kirjan päätoimittaja LKT Annlis Söderlund.

Internet ja päihteet uhkana

Uusin lasten hyväksikäytön vakava muoto ilmaantui Internetin aikakaudella. Internetissä on kuvia lapsen suorasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai pornografisia kuvia lapsesta. Lisäksi siellä levitetään salaa esimerkiksi uimarannalla otettuja kuvia. Kuvat eivät ole sattumia, ja lapsi joutuu hyväksikäytön kohteeksi pysyvästi, Annlis Söderlund huomauttaa.

Lue myös

- Suuri aikuisten terveysongelmien aiheuttaja, päihteiden väärinkäyttö, aiheuttaa riskejä myös lapsen fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle ja hyvinvoinnille, sanoo LKT Satu Kivitie-Kallio, joka toimii Lasten ja nuorten sairaalan sosiaalipediatrisen yksikön vastaavana lääkärinä

- Päihdeperheen arjelle on tyypillistä yleinen kaoottisuus, joka voi ilmentyä puuttuvina rutiineina ja päivärytmin selkiytymättömyytenä. Useiden riskitekijöiden esiintyminen samassa perheessä lisää ongelmien kasautumista, toteaa Kivitie-Kallio. Samaan hengenvetoon hän korostaa, että jokainen päihdeperhe on erilainen, eikä lapsen perustarpeita aina laiminlyödä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030