Väitöstutkimuksen mukaan huoli lasten ja nuorten henkisestä hyvinvoinnista ja syrjäytymiskehityksestä on aiheellinen.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan huoli lasten ja nuorten henkisestä hyvinvoinnista ja syrjäytymiskehityksestä on aiheellinen. Alakouluikäiset (10–12-vuotiaat) arvioivat henkisen hyvinvointinsa heikommaksi kuin fyysisen, sosiaalisen tai kouluun liittyvän hyvinvoinnin. Vanhempien arviot lastensa terveydestä eivät ole linjassa lasten itse arvioiman terveyden kanssa. Kouluterveydenhoitajat painottavat kirjauksissaan lasten fyysistä terveyttä ja henkisen hyvinvoinnin arviot jäävät kirjaamatta.

Suomessa syntyvät maailman terveimmät lapset, mutta terveyserot alkavat kasvaa jo muutaman kuukauden kuluessa syntymästä. Lasten terveysongelmien varhainen tunnistaminen ja puuttuminen ehkäisevät ongelmien jatkumista aikuisuuteen, niiden kasaantumista ja periytymistä seuraaville sukupolville.

Kouluterveydenhuolto on keskeinen terveyspalveluiden tuottaja koululaisille ja heidän perheilleen, mutta aikaisempi tieto määräaikaistarkastusten sisällöstä ja vaikuttavuudesta on kuitenkin vähäistä. Väitöstutkimuksen mukaan seuraavaksi tulisi keskittyä tarkastelemaan menetelmiä ja palveluita, joilla lasten ja nuorten henkistä hyvinvointia voidaan edistää ja ottaa lapset ja nuoret aktiivisesti mukaan niiden kehittämiseen.

Tutkimukseen osallistui yli 1000 koululaista ja heidän vanhempansa. Lisäksi aineistona käytettiin kouluterveydenhoitajien terveystarkastuksiin liittyviä kirjauksia.

TtM Camilla Laaksosen väitöskirja "Health-related quality of life in school children – validation of instrument, child self assessment, parent-proxy assessment and school nursing documentation of health check-ups” (Koululaisten terveyteen liittyvä elämänlaatu – mittarin validointi, lasten itsearvio, vanhempien rinnakkaisarvio ja kouluterveydenhoitajien terveystarkastuksiin liittyvät kirjaukset) tarkastetaan torstaina 22.3.2012 kello 12 Turun yliopistossa.

Kuva: Panthermedia