Suomalaisnuorten ylipainoisuus on kolminkertaistunut viimeksi kuluneiden 25 vuoden aikana. Ylipainoisten 12–18-vuotiaiden osuus on lisääntynyt 7 prosentista noin 20 prosenttiin.

– Lihavoitumiskehityksen kansanterveydelliset seuraukset ovat vakavat, varoittaa professori Pekka Puska Kansanterveyslaitokselta.

Lihavoituminen näkyy muun muassa diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien lisääntymisessä.

Puska puhui Epäterveellisen ruoan markkinointi lapsille Euroopassa -raportin julkistamistilaisuudessa Helsingissä. Raportin tuottaminen on osa Euroopan laajuista Lapset, lihavuus ja siihen liittyvät vältettävissä olevat krooniset sairaudet -hankkeen ensimmäistä vaihetta.

Projektiin osallistuu 20 Euroopan maata, Suomessa sitä koordinoi Suomen Sydänliitto, Euroopassa Heart Network EHN.

Lihavoitumistrendi on maailmanlaajuinen ja koskee aikuisia, nuoria sekä lapsia niin teollistuneissa maissa kuin kehitysmaissa.

– Teollistuneissa maissa on menossa ikään kuin trendin toinen aalto, jossa ylipaino uhkaa vakavasti myös lapsia, Puska varoitti.

Lihavoitumiskehityksen syyt ovat Suomessa pitkälti samat kuin muualla. Lapset ja etenkin nuoret ovat lisänneet sokeri- ja rasvapitoisten juomien ja ruokien kulutustaan. Napostelukulttuuri vallitsee laajalti, eikä perheissä välttämättä panosteta yhdessä ruokailuun.

Samaan aikaan kun ruokailu on mennyt epäedulliseen suuntaan, liikunta on vähentynyt sekä koulussa että vapaa-aikana, television katselu sekä tietokonepelien pelaaminen ovat puolestaan lisääntyneet.

Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset osoittavat selvän yhteyden runsaan televisionkatselun ja ylipainoisuuden välillä.

Epäterveellisen ruoan markkinointi -raporttiin on muun muassa koottu tietoa lapsiin kohdistetun epäterveellisen ruoan markkinoinnista, sekä markkinointia säätelevien määräysten luonteesta ja laajuudesta.

Raportti sisältää myös ehdotuksia vastatoimista, joilla yksipuolisen markkinoinnin vaikutuksia voidaan torjua.

Janne Ora