Lasten ja nuorten psykiatrinen laitoshoito lisääntyi tuntuvasti

Lasten ja nuorten määrä psykiatrisessa laitoshoidossa on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina, kertovat Stakesin tilastot. Eniten kasvoi 10-14-vuotiaiden potilaiden määrä, peräti 46 prosenttia. Myös 15-19-vuotiaiden potilaiden määrä kasvoi 38 prosenttia. Hoitojaksot sairaaloissa puolestaan lyhenivät.

- Hoitomahdollisuudet eli sairaansijat ovat selvästi lisääntyneet ja hoitokäytännöt muuttuneet, tulkitsee tilastoja lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri Jorma Piha Tyksistä.

Stakesin tilastot ovat vuosilta 1998-2002.

- Ylimääräiset valtionavustukset lasten ja nuorisopsykiatriaan ovat varmasti tehneet tehtävänsä: osastoja on perustettu. Hoitomahdollisuuksien lisääntyminen on juuri sitä, mitä eduskunta tavoitteli antaessaan lisärahoja. Hoidon tarvetta on ollut, ja näillä paikoilla on täytetty sitä tarvetta, Piha sanoo.

Hän huomauttaa sairaansijojen lisäyksen näkyvän selvästi juuri sen tähden, että sairaansijoja oli aikaisemmin erittäin vähän. Vuonna 1999 lastenpsykiatriassa oli 0,3 sairaansijaa tuhatta alle 15-vuotiasta kohden ja alle 18-vuotiaiden käyttöön 0,5 sairaansijaa tuhatta alaikäistä kohden.

- Aikuisille psykiatrisia sairaansijoja oli viime vuosikymmenen puolivälissä 1,6 sairaansijaa tuhatta täysikäistä kohden.

Pihan mukaan Stakesin tilastot heijastavat myös hoitokäytäntöjen muutosta. Pitkäaikaisesta osastohoidosta ollaan siirtymässä lyhytaikaisempaan hoitokäytäntöön, joten samalla sairaansijamäärällä pystytään hoitamaan useampia lapsia.

Esimerkiksi Tyksissä pyritään intervalliosastohoitoon: oltuaan ensin osastohoidossa kahdesta jopa kuuteen viikkoa lapsi siirtyy hänelle mahdollisimman hyvin räätälöityyn avohoitoon ja sieltä suunnitellusti 4-6 kuukauden kuluttua uudelleen osastohoitoon.

- Näin voidaan taata hoitoprosessin pitkäjänteisyys mutta lasta ei tarvitse pitää kauan sairaalahoidossa. Samalla voidaan tietysti hoitaa enemmän potilaita samalla sairaansijamäärällä, Piha sanoo.

AVOHOITOA LIIAN VÄHÄN

- Laitospaikkoja on tarjottu entistä enemmän, mikä on vastausta niiden tarpeeseen, arvioi Stakesin tilastoja myös ma. professori, ylilääkäri Eila Laukkanen Kysistä.

- Hoitopaikkoja on lisätty, mutta toisaalta psykiatrista hoitoa tarvitsevien nuorten tilanne on myös vaikeutunut niin, etteivät avohoidon toimenpiteet enää riitä. Avohoito ei enää onnistu, jos esimerkiksi vanhemmat ovat menettäneet kykynsä toimia vanhempina. Tilanteet pääsevät kriisiytymään liian pitkälle myös sen vuoksi, että nuorille on edelleen liian vähän avohoitopaikkoja.

Laukkasen mielestä nyt pitäisikin selvästi vahvistaa avohoitoa. Osastot vastaavat hätään, mutta avohoidossa voidaan pyrkiä korjaaviin hoitoihin.

Laitoshoitoon tulijoiden määrä on kasvanut myös Kysissä. Koska nuoria jouduttiin jatkuvasti hoitamaan aikuisten osastoilla, Kysiin perustettiin erityinen kriisihoito-osasto vuonna 2001. Samaan aikaan tehtiin päätös lyhentää mahdollisuuksien mukaan pitkiä osastohoitoja, jotta kaikki alaikäiset pystyttäisiin hoitamaan nuorten osastoilla.

Laukkasen mukaan osastohoidon tarve on ilmeinen.

- Kriisiosastolle tulijoiden määrä kasvaa joka vuosi. Viime vuonna kriisipaikoille tuli noin 250 nuorta ja avohoitoon 312. Meidän mielestämme suhdeluvun ei pitäisi olla tällainen, Eila Laukkanen sanoo.

YLIPAIKOILLA OSASTOLLINEN NUORIA

- Meillä on koko ajan ylipaikoilla yhden kahdeksanpaikkaisen osaston verran nuoria, kuvaa hoidon tarpeen ja tarjonnan välistä suhdetta Husin nuorisopsykiatriasta Helsingin osalta vastaava ylilääkäri Veikko Aalberg.

Hänen vastuullaan on kahdeksan osastoa ja niillä reilut 50 paikkaa. Osastoista kaksi saatiin nuorisopsykiatriaan kohdistetuilla valtionavustuksilla muutama vuosi sitten. Aalbergin mukaan tuolloin saadut rahat korjasivat tilannetta Helsingin osalta aivan olennaisesti.

- Avohoito on aliresursoitu, mutta jos sitä saataisiin lisätyksi, tulisimme toimeen näillä osastopaikoilla eikä nuoria tarvitsisi pitää ylipaikoilla. Helsingin alueelle tarvittaisiin yksi iso avohoitoyksikkö lisää, kun yksikköjä nyt on kolme. Jos meillä olisi todella tehokas avohoito, joka pystyisi hoitamaan paikan päällä Helsingin isoissa lastensuojelulaitoksissa olevat nuoret, voisimme jopa vähentää sairaalapaikkoja, Aalberg arvioi.

Husin nuorisopsykiatrian osastoille Helsingissä tulevien potilaiden keski-ikä on viime vuosina nuorentunut. Valtaosa potilaista tulee osastoille päivystystapauksina.

- Yksi osastoista on muutettu syömishäiriöosastoksi, mikä kuvaa näiden potilaiden suurta määrää. Yksi osastoista on perustettu pelkästään koulupudokkaille, joita ei pystytä auttamaan millään avohoidon tukitoimilla. Uusi piirre päivystyspotilaina sairaalaan tulevissa nuorissa on väkivaltaisuus. Iso potilasryhmä nykyään ovat myös itseään vahingoittavat, masentuneet nuoret, Aalberg kuvaa osastoille tulevia nuoria.