Lasten tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät

Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolitulehduksen ilmaantuvuus on suomalaislapsilla lähes kaksinkertaistunut parissakymmenessä vuodessa.

Lasten Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolitulehduksen ilmaantuvuus on Suomessa lähes kaksinkertaistunut parissakymmenessä vuodessa. Näiden sairauksien mahdollisuuteen lapsipotilailla pitäisi kiinnittää huomiota, sillä diagnoosi viivästyy usein jopa vuosia. Diagnoosi perustuu tähystykseen. Löysät ulosteet, kiire vessaan ja verentulo ulosteeseen ovat tärkeimmät oireet.

– Veri lapsen ulosteessa vaatii aina selvittämistä. On muistettava, että lapsilla ei ole peräpukamia. Tätä selitystä on potilaille tarjottu sillöin tällöin, sanoo dosentti Kaija-Leena Kolho HUS:n Lasten ja nuorten sairaalasta.

Raudanpuuteanemia ja laihtuminen ovat tavallisia seurauksia lasten tulehduksellisissa suolistosairauksissa. Joskus laihtuminen on johtanut epäilemään anoreksiaa.

– Potilas saattaa tulla vastaanotolle jonkin muun oireen takia eikä edes kerro suolisto-oireista, ellei niistä kysytä. Anemiaa, kasvun hidastumista tai niveloireita voidaan tutkia pitkäänkin kiinnittämättä huomiota suolisto-oireisiin, kertoo Kaija-Leena Kolho.

Hän muistuttaa myös, että tulehduksellinen suolistosairaus on mahdollinen, vaikka veren tulehdusarvot ovat normaalit.

– Verikokeet eivät ole herkkiä näiden sairauksien diagnostiikassa. Ulosteesta tehtäviä seulontatestejä on kehitetty ja niitä on tulossa lisääkin. Ne ovat käyttökelpoisia poissulkumielessä, jos tulos on negatiivinen.

Lapsilla tulehtuu koko suoli

Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa kerättiin HYKS:n ja TAYS:n potilasrekistereistä tiedot alle 18-vuotiaina tulehduksellisen suolistosairauden diagnoosin saaneista potilaista. Nuorimmat olivat alle 3-vuotiaita, kun tauti diagnosoitiin.

Vuonna 1987 näiden sairauksien ilmaantuvuus oli 3,9/100 000, mutta vuonna 2003 se oli jo 7,0/100 000. Korvauksia näiden sairauksien lääkkeistä saa Suomessa parituhatta lasta ja nuorta.

– Nuoret sairastuvat keskimäärin 14-vuotiaina. Lapsilla tulehtuu koko paksusuoli, kun taas aikuisilla tauti voi olla paikallisesti rajoittunut ja heillä on enemmän vähäoireista tautia, sanoo Kaija-Leena Kolho.

Lasten tulehduksellisten suolistosairauksien hoito on keskitetty yliopistosairaaloihin. Taudin kulkua ei voida ennustaa, ja hoidolla pyritään pitämään oireet kurissa. Usein joudutaan käyttämään kortisonia tai muuta immunosuppressiivista lääkitystä, uusimpana vaihtoehtona TNF-a:n salpaajia. Tutkimuksia uusien lääkkeiden testaamiseksi on meneillään useita, mutta taudin ratkaisevaa kultajyvää ei ole vielä löytynyt.

Nuoret joutuvat leikkaushoitoon suhteessa useammin kuin aikuiset, syynä on esimerkiksi suolen ahtauma tai lääkehoidon tehottomuus. Crohnin tauti ei parane leikkauksella, ja uusiutumisvaara on selvä. Leikkaus pyritään tekemään mahdollisimman säästävästi.

– Melkein viidesosa nuorista potilaista leikataan, Kolho kertoo.

Suuri osa potilaista etsii ensin itse tautiin syytä ravinnosta. Tältä linjalta on kuitenkin turha hakea parantavaa hoitoa.

– Tutkimuksin osoitettua näyttöä jonkin ruoka-aineen välttämisen tai käyttämisen hyödystä ei ole eikä mitään yleistä ruokavalio-ohjeita ole annettu. Suurempi ongelma on se, että potilaat vähentävät syömistä ja kärsivät aliravitsemuksesta.

Kun lapsi ”viettää vessaelämää”

Murrosikäiselle nuorelle sairastuminen on vaikea kokemus, ja tulehduksellinen suolistosairaus on erityisen kuormittava. Taakkaa lisää se, että harva tuntee toista, jolla olisi sama sairaus.

– Esimerkiksi astma on sosiaalisesti hyväksyttävä tauti, mutta suolistosairauksia ei yleisesti tunneta eikä ymmärretä. Eikä kukaan halua ruveta puhumaankaan vessa-asioistaan kaveripiirissä, toteaa Kaija-Leena Kolho.

Ripulioire aiheuttaa paljon arkielämän ongelmia. Vessassa kuluu monta tuntia päivässä – eräs äiti sanoikin, että hänen lapsensa ”viettää vessaelämää”. Poissaoloja koulusta kertyy, kaverisuhteet rajoittuvat ja suoritustaso heikkenee. Nuoret potilaat myös turhautuvat hoitoon helposti.

– Murrosikäinen haluaa olla viehättävä, mutta kortisoni pyöristää kasvot ja pahentaa aknea. Ja sitten joutuu käymään koko ajan vessassa ja pelkää että tulee housuun, kuvailee Kolho.

Esimerkiksi koulussa on tärkeää neuvotella opettajien kanssa, että oppilas saa nopeasti ja selittelemättä poistua vessaan. Tukiopetus tai muut järjestelyt voivat olla tarpeen, jos poissaolojaksot ovat pitkiä.

Syytä yleistymiseen etsitään yhä

Lasten Crohnin taudin yleistyminen on havaittu monissa länsimaissa, mutta haavaisesta paksusuolitulehduksesta havainnot eivät ole yhteneväisiä. Perintötekijät eivät näin nopeaa muutosta selitä, joten syytä haetaan ympäristötekijöistä. Mitään yksittäistä selittävää tekijää ei kuitenkaan ole tunnistettu ruokavaliosta tai bakteereista, joita on tutkittu.

Taustalla on epäilty mm. olevan samanlaisia mekanismeja kuin allergisten sairauksien lisääntymisessä, kuten suojaavien tekijöiden väheneminen hyvän hygieniatason kaupunkiympäristössä mikrobialtistusten vähenemisen myötä.

Marianne Jansson

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.