"Mitähän hyvää olemme tehneet ansaitaksemme tämän?", kysyy pikkutytön isä vilpittömästi. Lastenneurologi

Sanna-Leena Vanhasen

vetämä kuntakonsultaatio järvenpääläisessä lastenneuvolassa on juuri saatu päätökseen ja tunnelma huoneessa on hyvä. Tytön kehitykseen liittyvät asiat selvisivät yhdellä kertaa ja samassa mitassa kaikille osallisille.

Vanhanen tutki lapsen ja kuunteli hänen vanhempiaan, päiväkodin lastentarhanopettajaa ja erityislastentarhanopettajaa, neuvolan terveydenhoitajaa, puheterapeuttia ja psykologia. Etukäteen saamiensa lausuntojen sekä havaintojensa ja kuulemansa perusteella Vanhanen päätti vanhempien kanssa jatkotutkimuksista.

Päällekkäinen työ poistui

Hyvinkään sairaalassa lastenneurologian ylilääkärinä toimiva Vanhanen on jalkautunut kollegansa

Tuula Kososen

kanssa Järvenpään, Hyvinkään, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan lastenneuvoloihin jo 13 vuoden ajan. Erikoistuessaan lastenneurologiaan useiden terveyskeskusvuosien jälkeen hän huomasi, että kehityshäiriöisten lasten kohdalla tehdään perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa usein päällekkäistä työtä.

- Kun kokoonnumme perheen ja kuntoutusryhmän kanssa noin 1,5 tunniksi yhteen, saamme sovittua jatkotoimenpiteet pitkäksi aikaa eteenpäin yhdellä kertaa. Tilanne on matalan portaan paikka, jossa tieto siirtyy tehokkaasti puolin ja toisin, Sanna-Leena Vanhanen kertoo.

Kuntakoordinaattori, yleensä neuvolan terveydenhoitaja, kerää perusterveydenhuollossa tehdyt lausunnot lastenneurologia varten. Tapaamisen jälkeen lääkäri tekee tapaamisesta yhteenvedon ja lähettää sen osallistujille.

Konsultaatio ja koulutus yhdistyvät

Jos perhettä ei tavata asiakastapaamisessa, vaan konsultaatio tehdään papereiden pohjalta, vanhemmille sen lopputulemasta kertovat terveydenhoitajat tai lastentarhanopettajat. He kokevat, että tiedon välittäminen on hankalaa, koska he eivät puhu lääkärien kieltä.

Kuntakonsultaatiota puoltaa lisäksi se, että kauempana tehdyt kuntoutussuunnitelmat saattavat olla epärealistisia, jos suunniteltua hoitomuotoa ei olekaan kunnassa saatavilla. Kuntoutustyöryhmälle ja neuvolalääkäreille erikoislääkärin tapaaminen on myös koulutustilaisuus.

- Perusterveydenhuollossa tehdään paljon hyvää työtä. Kuntakonsultaatiossa voidaan antaa lisää luottamusta omaan osaamiseen. Lisäksi tilanteissa opitaan arkipäivän lastenneurologiaa, Vanhanen sanoo.

Kun Vanhanen jalkautuu neuvolaan, hän ottaa päivälle kolme kahden tunnin pituista konsultaatiota. Se on osoittautunut käytännössä jaksamisen kannalta maksimimääräksi.

- Työhön pitää sitoutua, mutta perheen asioihin ei saa lähteä liiaksi mukaan. Lääkärillä pitää olla tunne, että työmallista on hyötyä. Tunne vahvistuu, kun näkee vanhempien huolien helpottavan. Kiitosta tulee eniten siitä, että perheen asiat käsitellään kokonaisuutena eikä lisäkäyntejä yleensä tarvita.

Vanhanen painottaa, että työnantajan ja esimiehen pitää hyväksyä jalkautumistyö onnistumisen takeeksi.

Säästöä erikoissairaanhoidossa

Järvenpäässä tehdään yhteistyötä tavalla, joka näyttää ja kuulostaa terveydenhuoltolaissa painotettavalta asiakaslähtöiseltä menetelmältä. Ja rahansäästöä kaipaaville Vanhanen kertoo, että kuntakonsultaatio tuottaa pitkällä aikavälillä sitäkin.

- Lasten kehityksellisten ongelmien yhteydessä ei voida laskea suoritteita. Kahden tunnin neuvottelu saattaa tuntua isolta asialta, mutta yksi konsultaatiokäynti säästää erilliskäyntejä erikoissairaanhoidossa. Lisäksi on erittäin tärkeää, että vanhemmat ja kuntoutusryhmä saavat saman tiedon lapsen tilanteesta ja hoitosuunnitelmasta.

Prinsessahameisen pikkutytön kohdalla ryhmätapaaminen osoitti koko voimansa.

- Paperilausuntojen perusteella minulle syntyi lapsen tilanteesta aivan erilainen kuva, sillä kehityksessä oli tapahtunut isoja asioita viime syksyn aikana. Henkilökohtaisessa tapaamisessa pääsimme heti kiinni ajankohtaisiin ongelmiin, Vanhanen summaa.

Hän toivoo liikkuvan lastenneurologian mallin yleistyvän muuallekin. Samaa toivoo koko neuvolahuoneesta purkautuva ryhmä.