Lähete laihdutusleikkaukseen kirjoitetaan usein potilaan pyynnöstä. Uhkaako lihavuuden hoidon kokonaisuuden miettiminen nyt jäädä leikkauksien saaman julkisuuden varjoon?

Lähete laihdutusleikkaukseen kirjoitetaan usein potilaan pyynnöstä. Uhkaako lihavuuden hoidon kokonaisuuden miettiminen nyt jäädä leikkauksien saaman julkisuuden varjoon?

– Olen huolissani, että laihdutusleikkauksista ollaan tekemässä messiasta, joka ratkaisee koko lihavuusepidemian, lihavuustutkija, professori Aila Rissanen sanoo. Rissanen on HYKS:n lihavuustutkimusyksikön ja syömishäiriöyksikön lääkäri.

– Yksittäisille potilaille leikkaus on hyvä ratkaisu, mutta massojen ongelmia se ei ratkaise.

Hoitoon pääsy sattuman varassa

Lihavuusepidemian hoitoon olisi konsteja, mutta konservatiivisen hoidon järjestäminen on työläs urakka, johon tarvitaan monen eri alan toimijoita. Tällä hetkellä potilaalle ei välttämättä ole tarjolla mitään organisoitua hoitoa.

Aila Rissanen arvioi, että pitäisi kehittää jatkumoita, joissa ylipainon aiheuttamiin ongelmiin puututtaisiin systemaattisesti varhaisessa vaiheessa ja suurimman riskin potilaita ohjattaisiin eteenpäin jatkohoitoihin.

Leikkaus ei yksin auta

Laihdutusleikkauksille on valtava kysyntä. Moni lähete kirjoitetaan nimenomaan potilaan omasta toiveesta. Usko siihen, että laihdutusleikkaukset ratkaisevat ongelmat, on vahva.

– Potilailla on usein epärealistinen toive, että leikkaus korjaa vuosien väärät ruokailutottumukset, HYKSin endokrinologian osastonylilääkäri Timo Sane pohtii.

Jopa 10–15 prosenttia leikatuista saavuttaa vuosien kuluessa lähtöpainonsa. Moni leikattu jatkaa epäterveellisiä ruokatottumuksiaan.

– Leikkauksen jälkihoito seurantoineen ja ravitsemusohjauksineen on erittäin tärkeää, Sane painottaa.

Leikkauksia yhdeksässä sairaalassa

Tänä vuonna leikkauksia tehdään HYKS:ssä parisataa, koko maassa 600–700.

Laihdutusleikkaukset kuuluvat hoitoihin, joita sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii keskittämään suurempiin ­yksiköihin. Laihdutusleikkauksia tehdään jatkossa yhdeksässä sairaalassa – viiden yliopistosairaalan lisäksi Vaasassa, Joensuussa, Lahdessa ja Porissa.

Timo Sane painottaa, että on tärkeää edetä hallitusti. Hyviä tutkimuksia laihdutusleikkauksista on vähän.

Nyt on tarpeen kerätä tietoa, seurata potilaita ja katsoa, miten jälkihoito saadaan järjestettyä. Tavoitteena on pystyä entistä paremmin ennustamaan ketkä hyötyvät leikkauksesta eniten.

– Kun nähdään, miten kokonaisuus toimii ja mihin resurssit riittävät, on aika pohtia miten paljon leikkausten määrää kannattaa lisätä, Sane summaa.

Teksti: Hertta Vierula

kuva: Plugi

Lue lisää perjantain Lääkärilehdestä