Lievästä muistin heikentymisestä kärsivillä henkilöillä on merkittävä riski sairastua Alzheimerin tautiin, jos heiltä todetaan lisääntynyt amyloidiproteiinikertymä aivokuorella.

Lievästä muistin heikentymisestä kärsivillä henkilöillä on väitöstutkimuksen mukaan merkittävä riski sairastua Alzheimerin tautiin, jos heiltä todetaan lisääntynyt amyloidiproteiinikertymä aivokuorella.

Lääketieteen lisensiaatti Jaana Koivusen väitöstutkimuksessa yli puolet tutkittavista, joiden muisti oli lievästi heikentynyt, sairastui Alzheimerin tautiin kahden vuoden seuranta-aikana.

Koivunen tutki kahden vuoden ajan 29:ää tutkimushenkilöä. Heistä 59 prosenttia sairastui seuranta-aikana Alzheimerin tautiin. Koivunen havaitsi, että tutkimuksen lähtötilanteessa lähes kaikilla sairastuneilla oli ei-sairastuneisiin verrattuna selvästi lisääntynyt amyloidikertymä usealla aivokuorialueella.

Alzheimerin tautiin sairastuneilla amyloidikertymä ei kuitenkaan lisääntynyt kovinkaan paljon enää lähtötilanteen jälkeen. Osalla henkilöistä, jotka eivät sairastuneet, amyloidikertymä sen sijaan lisääntyi huomattavasti kahden vuoden seuranta-aikana.

Havainto vahvistaa olettamusta, että amyloidiproteiinin kertyminen aivokuorelle alkaa jo varhain, jopa useita vuosia ennen Alzheimerin taudin kliinisiä oireita. Havainnolla on merkitystä, jos uusilla lupaavilla lääkehoidoilla pystyttäisiin vaikuttamaan Alzheimerin taudin syntypatologiaan ja sitä kautta estämään taudin eteneminen.

Tapahtumamuistin ja toiminnanohjauksen heikentyminen ennustaa lievästä muistin heikentymästä kärsivän henkilön riskiä sairastua Alzheimerin tautiin. Koivusen tutkimuksessa Alzheimerin tautiin seuranta-aikana sairastuneiden tapahtumamuisti ja toiminnanohjaus heikkenivät selvästi tuona aikana. Ei-sairastuneilla tällaista heikentymistä ei sen sijaan juurikaan tapahtunut. Lähtötilanteessa ryhmien välillä ei ollut havaittavissa eroja tapahtumamuistissa tai toiminnanohjauksessa. Havainnolla on merkitystä muistipotilaiden kliinisessä tutkimuksessa ja hoidossa.

Kuva: Turun yliopisto