Suomalaiset syövät käsitellympää ja jalostetumpaa ruokaa kuin koskaan - ja lihovat. Kansainväliset ravitsemustutkijat sanovat, että nykymenosta hyötyy ennen kaikkea globaali ruokabisnes.

Ansiotulojen nousu on lisännyt ruokaan käytettävää rahamäärää - ja ruoan kulutusta. Ansiotulojen nousu merkitsee yleensä pidempiä ja kiireisempiä työpäiviä, jolloin aikaa ruoanlaittoon jää yhä vähemmän. Jätämme itsellemme entistä vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mitä, missä ja miten ruokailemme.

- Käytännössä kansalaisten elintason nousu on tarkoittanut sitä, että meillä on varaa ostaa entistä enemmän epäterveellistä ja runsaskalorista ruokaa, sanoo brittiläinen kansanterveystieteen professori

Geof Rayner

.

- Mitä enemmän meillä on rahaa, sitä enemmän haluamme palkita sillä itseämme. Luulemme, että olemme vapaita valitsemaan kaupasta juuri sitä haluamme, mutta mainonta koukuttaa meitä varsin ovelasti tekemään valintoja, Rayner toteaa.

- Lifestyle-mainonta kannustaa meitä tekemään arjestakin juhlaa, siis syömään herkkuja. Perusarkiruoka on tullut jotenkin vanhanaikaiseksi, huomauttaa espanjalainen ravitsemustutkija

Jose Ramon Mauleon

.

Mainonta muokkaa mielikuviamme siitä, mikä on terveellistä ja kivaa. Individualismin voimistuminen merkitsee "minun" halujeni ja oikeuksieni toteutumista. "Minä" valitsen, milloin syön ja mitä syön. Esimerkiksi perheen yhteiset ruoka-ajat ovat häviämässä, samoin aamiaisen syöminen.

Läskikakulla monta jakajaa

- Monikansalliset ruokajätit tuottavat ruokaa, joka on halpaa, koska ne pääsevät suuryrityksinä nauttimaan monenlaisista kansallisista tuista. Myös maataloustuotantoa säännellään poliitikkojen ja yritysmaailman haluamaan suuntaan nimenomaan tukipolitiikalla. Pellolla ja navetoissa tuotetaan sitä, mikä myy parhaiten vauraissa länsimaissa, Geof Rayner muistuttaa.

Samat suuryritykset ovat viime vuosina iskeneet myös laihdutusmarkkinoille. Hampurilaisketju lanseeraa ranskalaisten rinnalle porkkanapussin, margariinivalmistaja sujauttaa rasvaansa omegaa, ja leipomo "lisää" ruisleipään ruisjauhoja. Ravitsemustutkijoita tällainen ruoan kaunistelu ei vakuuta.

- Onko ekologisestikaan mitään järkeä siinä, että esimerkiksi maissihiutaleista karsitaan ensin kaikki terveelliset ravintoaineet pois ja sitten lisätään ne takaisin korotetun hinnan ja kalliin mainoskampanjan kera? kysyy Geof Rayner.

Lihavuushuolen herättäminen palvelee monia tahoja. Hyötyjien joukkoon kuuluvat sekä laihdutustuotteita valmistavat luontaistuotefirmat että lääkkeitä kehittelevät suuryritykset ja yksityinen terveydenhoito.

Kun lihavuudesta lanseerataan pelottava epidemia, kansanterveysjärjestöt saavat talouspoliitikotkin huolestumaan ja availemaan julkisen rahan hanoja.

Suomalaisten ruoankäytöstä julkaistaan tutkimustietoa tässä lehdessä, s. 2595-9.

Tilasto laihdutti Suomen lapset

Joskus pitää mennä vastakkaiselle rannalle katsomaan, miltä kotimaa näyttää. Näin kävi heinäkuussa EuroScience Open Forumissa Barcelonassa. Ruokamaassa kun oltiin, puhuttiin pari päivää ruoasta ja syömisestä.

Ravitsemustutkijat esittelivät lihavuustilastoja, jotka saivat suomalaisen pyörittelemään silmiään. Eurooppa keikahti uuteen asentoon. Kauhistelumme lihavista lapsistamme näyttäytyy tilastojen valossa vähintään oudolta.

Euroopan lihavimmat lapset eivät asu Itämeren, vaan Välimeren rannoilla. Peräti joka kolmas italialais- ja maltalaislapsi on ylipainoinen. Lähes kolmasosa kreikkalaisista ja espanjalaisista lapsista on ylipainoisia.

Vähiten ylipainoisia lapsia on Slovakiassa ja - yllätys, yllätys - Suomessa. Slovakian noin kymmenvuotiasta vain joka kymmenes on ylipainoinen. Suomessa ylipainoisia lapsia on hieman yli kymmenen prosenttia. Ylipainoisiksi on luokiteltu lapset, joiden painoindeksi on yli 25 kg/m².

Suomalaisten lasten joukossa ylipainoisten osuus on Pohjoismaiden pienin. Norjassa noin joka viides lapsi on ylipainoinen, Ruotsissa ja Tanskassa noin joka kuudes.

Toimittajan on pakko hieraista silmiään. Tiedotusvälineet ovat meillä toistaneet juttuja siitä, miten huolestuttavasti suomalaislapset lihovat.

- Eihän teillä Suomessa ole mitään hätää! kummasteli espanjalainen ravitsemustutkija

Jose Ramon Mauleon

ESOF-konferenssissa Barcelonassa.

Etenkin eurooppalaisten ravitsemustutkijoiden mielestä Suomi on ollut todellinen mallimaa lämpimine kouluruokailuineen, jonka järjestämistä tullaan ulkomailta tänne opettelemaan.

EU-maiden vertailuissa käytettävät luvut perustuvat vuoden 1999 tilastoon, ja uusimmat tilastot viittaavat ylipainon hienoiseen lisääntymiseen. Trendistä voi toki olla huolissaan, mutta suhteellisuudentaju on pidettävä mukana. Etenkin silloin, kun puhutaan lapsista, jotka herkällä korvalla kuuntelevat aikuisten suhtautumista itseensä ja omaan kehoonsa. Kun tutkimusten mukaan meillä jo kymmenvuotiaat tytöt yrittävät laihduttaa, julkisen keskustelun sävyäkin kannattaa joskus pohtia. Ulla Järvi

Välimeri hylkäsi ruokavalionsa

Oliiviöljy, vihannekset, pähkinät ja vähärasvainen liha ovat terveellisyydestään kuuluisaksi tulleen Välimeren ruokavalion perusta. Samaan aikaan, kun Pohjois-Eurooppa yrittää innolla omaksua tätä ruokavaliota, ovat Välimeren kansalaiset sen hylänneet.

- Välimeren maissa lihovat niin aikuiset kuin lapsetkin, sanoo kansanterveystieteen professori

Geof Rayner

.

Välimeren maissa syödään nykyisin yhä enemmän teollista valmisruokaa. Pizzat ja hampurilaiset ovat vieneet tilaa ruokapöydissä perinteisiltä kevyiltä liharuoilta ja vihanneksilta. Kauppojen pakastealtaat ovat tulvillaan mereneläviä, mutta yleensä paneroituina ja valmiiksi uppopaistettuina.

Välimeren maissa syödään paljon ravintoloissa, joissa annosten perusperunana ovat rasvaiset ranskanperunat. Leipä on vehnää, josta teollinen valmistus on karsinut suurimman osan viljan ravintoaineista. Kodeissakin syödään entistä enemmän valmisruokia.

- Espanjassa suurin ruokatottumusten muuttaja on ollut naisten töihinmeno, sanoo ravitsemustutkija

Jose Ramon Mauleon

.

- Koska meillä miehet eivät juuri osallistu arjen kotitöihin, kodeissa ei enää ehditä laittaa ruokaa perinteiseen tapaan alusta loppuun. Yhä enemmän ruokaa ostetaan valmiina tai puolivalmisteina, kertoo Mauleon.

Työelämän vaatimukset ja uudet aikataulut ovat muuttaneet esimerkiksi siestan viettoa. Koko Espanja ei enää sulkeudu kotilounaille keskellä päivää. Ainoa yhteinen ateria saattaa olla myöhään syötävä päivällinen. Ulla Järvi