Yritykset tarvitsevat lisää tietoa kohdentaakseen työterveyshuoltoon käytettävät varat nykyistä paremmin. Työterveyslaitos selvitti mitä tapahtuisi, jos työkyvyn hallinta yrityksissä muuttuu nuppitaksaisesta tilaamisesta laaja-alaisemmaksi arvoperusteiseksi työkyvyn hallinnaksi.

Tulos: Työterveyshuolto kohdentuisi terveysriskeihin, joiden poistamisella on suurimmat asiakasyritystä hyödyttävät taloudelliset vaikutukset, ja henkilöstön työssä selviytyminen paranisi. Tämä kiinnostanee viikonloppuna urakkansa päättävää työurien pidentämistä miettivää työryhmää.

Arvoperusteista työkyvyn hallintaa kuvataan tutkimuksessa lähestymistapana, jossa jokaisen toimenpiteen vaikutukset työnantajayrityksen kaikkiin kustannuksiin ja tuottoihin huomioidaan.

- Se edellyttää että taloudellinen tarkasteluperiaate otetaan huomioon, vaikka se on periaatteessa lääkärin etiikan vastaista, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, KTT Guy Ahonen.

Toisaalta Ahosen mukaan moraalikysymyksiltä ummistetaan tälläkin hetkellä silmät, sen sijaan että ne nostettaisiin avoimesti pöydälle.

- Työterveyshuolto on liiketoimintaa ja valitsee ne tavat toimia, joilla se tekee parhaimman tuloksen, eikä se aina mene yksiin parhaan toiminnan kanssa. Tätä ei aina haluta nähdä, Ahonen sanoo.

Ahonen kilpailutti edellisessä ja pitkäaikaisessa työpaikassaan ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa työterveyshuoltosopimukset.

- Kukaan tarjouksen antaneista palveluntarjoajista ei ollut kiinnostunut henkilöstömme tilanteesta ja yrittänyt analysoida tilannetta kokonaisuutena. Saimme listoja suoritteista ja niiden hinnoista, Ahonen sanoo.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka välittömät työterveyshuollon kustannukset kasvaisivat, arvoperusteinen työkyvyn hallinta tuottaa pitkällä aikavälillä säästöjä. Rahavirtaa lisättäisiin muun muassa nykyisellään aliarvioidun työilmapiirin kehittämiseen.

Yritykset tekevät työterveyspalveluiden hankinnassa kyllä parhaansa, Ahonen uskoo, mutta niiltä puuttuu tieto tehdä parempia päätöksiä. Syynä on hänen mielestään Kelan ja etenkin vakuutusyhtiöiden tapa pantata tietoa muun muassa työkyvyttömyyden vastuista ja tulevaisuusennusteista.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä konsulttiyritys Hoffmancon kanssa.