LL Anne-Mari Kantanen: Lääkärien päivystysasiat kuntoon!
Käytännön lääkärin näkökulmaa valaisi Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa Anne-Mari Kantanen, joka erikoistuu parhaillaan neurologiaan KYS:ssa. Terveydenhuollossa on takerruttu lillukanvarsiin, ja kokonaisuudesta ei keskustele kukaan. Anne-Mari Kantasen mielestä pitäisi muun muassa selvittää, ketä hoidetaan nyt julkisessa terveydenhuollossa ja mikä on yksityissektorin osuus.
Anne-Mari Kantanen peräänkuuluttaa erikoislääkärikoulutuksen arviointia: koulutuspaikat pitäisi käydä läpi ja katsoa, kuinka opetus sujuu kussakin sairaalassa. Erikoislääkärien koulutus näyttää paperilla jo varsin hyvältä. Vuoden alussa tuli voimaan uusi asetus, jossa painotetaan aikaisempaa enemmän erikoistuvien lääkäreiden keskussairaalapalveluja, eli puolet koulutuksesta tehdään yliopistosairaalassa ja puolet keskussairaalassa.
- Kukaan ei kuitenkaan ole puhunut siitä, onko kummassakaan sairaalassa koulutusta oikeasti. Mehän olemme sairaalassa työvoimaa: käymme poliklinikkatyön ohessa konsultoimassa naapurin erikoislääkäriä, jolla on myös kymmenen potilasta. Tämä ei ole reilua kummallekaan lääkärille! Monissa sairaaloissa erikoistuville lääkäreille ei ole ohjausta.
Anne-Mari Kantasen mielestä pitäisi pohtia, tarvitsisiko keskussairaalassa työskennelleen erikoistuvan lääkärin olla pitkään töissä yliopistosairaalassa, jos keskussairaala antaa hyvää koulutusta. Tasokasta opetusta antavassa yliopistosairaalassa työtä tehneen lääkärin ei tarvitsisi tehdä vastaavasti keskussairaalapalvelua niin kauan kuin nyt vaaditaan. Erikoistuvat lääkärit joutuvat muuttamaan asuinpaikkaa monta kertaa, ja elämä muuttuu monin tavoin hankalaksi. Matkailu ei välttämättä avarra.
TYÖMÄÄRÄ KOHTUULLISEKSI
Lääkärikunnan muuttuminen naisvaltaisemmaksi merkitsee ammatille tervettä itsekkyyttä Anne-Mari Kantasen mukaan.
- Ennen vanhaan mieslääkärit tekivät kahden ja puolen ihmisen työt, mutta heillä oli kotona vaimot, jotka huolehtivat arjen sujumisesta. Sellaisen työmäärän tekeminen ei enää onnistu, koska monilla naislääkäreillä on lapsia ja päivystykset pitää hoitaa päivätyön lisäksi. Kyllä yhteiskunta on muuttunut 70-luvusta. Minä en hyväksy ajattelutapaa, että asiat ovat sujuneet tällä tavoin ennenkin.
Anne-Mari Kantanen ehdottaa, että päivystysten tietyt peruslinjat voitaisiin sopia virkaehtosopimuksella, mutta käytännön olosuhteet sanelevat sen, paljonko lääkäreitä on kussakin klinikassa. Paikalliset olot on otettava huomioon sovittaessa päivystyksistä, sillä sairaanhoitopiirit ovat erilaisia.
- Esimerkiksi Jyväskylässä anestesiaklinikka jakaa päivystysvuoroja 12 tunnin pätkiin, ja sikäläisten lääkärien mielestä se on ollut hyvä ratkaisu. Jossakin muualla taas toisenlaiset keinot tuntuvat paremmilta. Päivystyksestä on maksettava kunnollinen korvaus, ja sen jälkeisen tai sitä edeltävän päivän tulee olla palkallinen vapaa.
PALKKAUKSEN OLTAVA KANNUSTAVA
Anne-Mari Kantanen haluaisi kehittää nykyistä joustavampaa palkkajärjestelmää yliopistosairaaloihin.
- Virkaehtosopimuksen minimirajoja ei tarvitsisi aina tuijottaa, vaan palkasta pitäisi voida neuvotella, erityisesti tärkeän työpanoksen antavien erikoisosaajien kanssa. Palkka on yksi osa mielekkäitä työolosuhteita. Esimerkiksi erikoislääkäreillä pitää olla motivoiva palkkakehitys, sillä ammattitaito kasvaa kokemuksen lisääntyessä.
Koko terveydenhuoltojärjestelmän kulmakivi on perusterveydenhuolto, johon pitää saada tarpeeksi virkoja.
- Nyt valmistuneista lääkäreistä noin 13 prosenttia on kiinnostuneita yleislääkärin työstä, mutta määrän pitäisi olla yli 20 prosenttia, jotta järjestelmä toimisi. Perusterveydenhuollon työolosuhteiden täytyy olla mielekkäitä, että lääkärit jaksavat tehdä työtä. Terveydenhuollon johtajien pitää tulla lähemmäksi työntekijöitä, sillä tällä hetkellä järjestelmä tuntuu kovin kasvottomalta.
Kantanen sanoo, että yksityissektori täydentää julkista terveydenhuoltojärjestelmää: se antaa tasapuolisesti kaikille vaihtoehdon, koska yksityislääkäripalkkioista saa Kela-korvauksen.
