LPY keikuttaa Hyksin Oy:n venettä

Lääkäripalveluyritykset ry aikoo selvityttää perusteellisesti, kestääkö Hyksin Oy:n juridinen pohja. HUS uskoo olevansa vahvoilla.

Päätös Hyksin Oy:n perustamisesta on saanut Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) takajaloilleen. Kantelu EU-komissiolle on jo tehty ja valitus hallinto-oikeuteen on tekeillä. LPY on pyytänyt järjestelystä myös ennakkokannanottoa Kilpailuvirastolta.

- Kyseessä on merkittävä elinkeino- ja yhteiskuntapoliittinen ennakkotapaus. Siihen viittaa se, että neljä viisi sairaanhoitopiiriä suunnittelee samantyyppistä ratkaisua, sanoo LPY:n toiminnanjohtaja

Ismo Partanen

- Olemme täysin vakuuttuneita siitä, että Hyksin Oy kestää sekä EU-komission että Suomen viranomaisten tarkastelun. Olemme juridisesti vahvalla pohjalla sekä päätöksentekomenettelyn suhteen että kilpailuoikeudellisesti, vastaa HUS:n hallintoylilääkäri

Lasse Lehtonen

Hänen mukaansa LPY:n esille nostamat kysymykset olivat tiedossa jo Hyksin Oy:n suunnitteluvaiheessa, ja ne on otettu huomioon päätöksenteossa.

Mikä on markkinahinta?

EU-komissiolta LPY kysyy, onko julkisen sektorin yksityissairaalan perustaminen Hyksin Oy:n mallilla eurooppalaisen kilpailulainsäädännön mukaista toimintaa. LPY:n mukaan toiminnasta aiheutuu kilpailun vääristymiä.

- Miten yksi toimija saa yksinoikeuden käyttää HUS:n verorahoilla hankittuja resursseja, ja mitä hintaa niistä maksetaan. Mikä on markkinahinta, kun niitä ei muille tarjotakaan, Partanen kysyy.

Lehtonen muistuttaa, ettei EU säätele terveyspalvelujen järjestämistä ja rahoitusta jäsenvaltioissa. Ne kuuluvat yhä maiden omaan toimivaltaan. EU ei voi kilpailuoikeudellisen perustein puuttua esimerkiksi Britannian NHS:n yritysmuotoisiin yksiköihin, jos se on maassa tapa järjestää terveydenhuolto.

Ns. Palmia-päätöksessään EU-komissio kuitenkin edellyttää, että julkinen toimija toimii yhtiömuodossa myydessään palveluja ulkopuoliselle, ja tällaista vaatimusta ollaan Suomessa ehdottamassa kuntalakiin.

- Hyksin Oy:ssä toiminta tapahtuu lakia ennakoiden yhtiömuodossa, Lehtonen sanoo.

- Meillä on kovan tason juridiset asiantuntijat selvittämässä näitä kysymyksiä. Jo suunnitteluvaiheessa on haettu toimintamallia, joka olisi kilpailuneutraali. Koska yhtiötä ei ole vielä edes perustettu, on mahdotonta osoittaa, että siitä aiheutuisi markkinahäiriöitä tai että esimerkiksi vuokrat eivät olisi markkinahintaiset, Lehtonen sanoo.

LPY on pyytänyt myös Kilpailuvirastolta ennakkokannanottoa, voiko yritysjärjestely aiheuttaa kilpailun vääristymiä ja vaikeuttaa suomalaisen elinkeinopolitiikan toteuttamista.

Jarrua muille

Hallinto-oikeudelta LPY hakee linjausta, kuuluuko Hyksin Oy:n tyyppinen toiminta kunnan toimialaan. Partasen mukaan valituksen kantava peruste on, että kuntayhtymä omistaa 75 prosenttia Hyksin Oy:stä ja vastaa veloista ja velvoitteista. Sen osalta otetaan siis riskejä.

- Kysymyksenasettelu on se, onko HUS:n valtuusto ylittänyt toimivaltansa. HUS:n hallituksen on sitten arvioitava, jatketaanko asian viemistä eteenpäin vai odotetaanko hallinto-oikeuden päätöstä.

- Toivomme, että muilla alueilla, joilla on samantyyppisiä suunnitelmia, mietittäisiin vielä kerran, Partanen toteaa.

Lehtosen mukaan on aivan selvää, että kuntayhtymällä voi olla yhtiöitä, että se voi myydä alansa palveluja ja että Hyksin Oy:n toiminta on HUS:n perussopimuksen mukaista toimintaa.

- Kyse ei ole kunnan toimialasta, vaan siitä, mitä on sovittu HUS:n perussopimuksessa. HUS myy jo nyt esimerkiksi välinehuoltoa ja verikeskuspalvelua. Se ei herätä mitään hämmennystä, koska palveluja myydään yksityisille toimijoille itselleen ja näiden toiveesta, sanoo Lehtonen.

Hän muistuttaa, että osakeyhtiössä kuntien riskit rajoittuvat osakepääomaan. Liiketoimintasuunnitelmassa Hyksin Oy:n taloudelliset riskit on arvioitu pieniksi.

- Se tietysti ärsyttääkin yksityisen puolen toimijoita, Lehtonen toteaa.

Mitä isot edellä...

Yksityissairaalan perustaminen kiinnostaa muitakin sairaanhoitopiirejä. Seinäjoella ajatus on vasta ilmassa, Lappeenrannassa asiaa selvitetään ja Kokkolassa yritetään tehdä päätös vielä tänä vuonna. Muitakin suunnitelmia on vireillä.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vasta mietitään, pitäisikö piirin lähteä Hyksin Oy:n kaltaiseen toimintaan. Asiaa linjataan tarkemmin ensi vuonna.

- Rekrytointikysymykset ovat jossain määrin ongelmallisia meilläkin, ja se saattaisi olla väline, jolla alueelle saataisiin hyviä lääkäreitä, sanoo sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki.

Lappeenrannassa kaavaillaan Tiurun sairaalaan yksityissairaalaa, jossa voisi olla mukana myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Kannustimena on terveysturismi.

- Venäläiset ovat jo täällä, sanoo piirin toimitusjohtaja Pentti Itkonen.

Hanke poikkeaa varsin paljon Hyksin Oy:stä. Julkisen sektorin osuus esimerkiksi olisi huomattavasti pienempi. Yritys keskittyisi uudentyyppisiin asumispalveluihin ikääntyneille, kevyeen vastaanottotoimintaan ja venäläisturisteille tarjottavaan jatkohoitoon ja kuntoutukseen.

Kokkolassa on tarkoitus vielä tänä vuonna päättää, toteutetaanko Iltasairaala Oy:n työnimellä suunniteltu yksityissairaala. Se voisi aloittaa jo ensi vuonna.

Iltasairaala käyttäisi Keski-Pohjanmaan keskussairaalan tiloja. Sitä pidetään valttina lääkärien rekrytoinnissa, ja keskussairaalan lääkärit ovat kiinnostuneita toiminnasta.

Yritys tarjoaisi palveluja vakuutusyhtiöiden ja itse maksaville potilaille.

- Jäsenkuntien ulkopuolella on kiinnostusta myös palveluseteliostoihin, sanoo Kiurun, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän toimitusjohtaja Hannu Pajunpää.

Kiurun lisäksi osakkuudesta on kiinnostunut mm. paikallinen ammattikorkeakoulu. Osakkuudesta on keskusteltu myös alueen yritysten ja yksityishenkilöiden kanssa.

Hyksin Oy tähyää EU-potilaita

Hyksin Oy pyrkii tosissaan EU:n terveysmarkkinoille. Potilaiden vapaan liikkuvuuden takia EU suunnittelee tiettyjen hoitojen keskittämistä listattuihin laatuyksiköihin, ja sellaiseksi myös Hyksin Oy aikoo pyrkiä.

- EU:ssa on samanlaista ajatusmallia tiettyjen hoitojen keskittämisestä kuin Suomessa. Komissio luo nyt aktiivisesti kriteeristöjä siitä, minkä tyyppisiin yksiköihin potilaita voidaan suosituksilla ohjata. Olisi kansallinen katastrofi, jos Suomessa ei olisi kriteerit täyttäviä paikkoja, sanoo HUS:n hallintoylilääkäri

Lasse Lehtonen

Ulkomaalaiset potilaat ovat alkuvaiheessa Hyksin Oy:n selvästi suurin potilasryhmä. Heitä hoidetaan HUS:ssa jo nyt, ja vastedes heidät siirretään Hyksin Oy:n asiakkaiksi.

Pioneerialana aloittaa neurokirurgia. Muiden alojen järjestystä Lehtonen ei halua kommentoida. Sen ratkaisee yhtiön johto, joka myös käy neuvottelut yhtiöön tulevien lääkärien kanssa.

- Baltian maista halutaan keskittää meille tiettyjä hoitoja, esimerkiksi lasten sydänkirurgiaa. HUS:ssa on myös saatavilla boorineutronikaappaushoito ja muita innovatiivisia syöpähoitoja, joihin varmaan hakeudutaan.

HUS:n plastiikka- ja suukirurgit ovat kiinnostuneita Hyksin Oy:stä, joten näiltäkin aloilta saatetaan hakea uutta potilaskuntaa.

Lehtosen mukaan ulkomaalaisille potilaille tarjottavat hoidot ovat tyypillisesti kalliita huippuhoitoja, joten liikevaihdon aikaansaamiseksi ei tarvita valtavaa potilasmäärää.

Myöhemmin asiakasprofiili painottuu lisäksi vakuutusyhtiöiden potilaisiin sekä palveluseteli- ja maksusitoumuspotilaisiin. Yritys voi hoitaa myös itse maksavia asiakkaita.

Syytökset uudesta erikoismaksuluokasta Lehtonen kuittaakin viittaamalla potilasmateriaaliin. HUS:n tavalliset kunta-asiakkaat eivät tule HUS:n valtuuston päätöksen rajauksella yhtiön asiakkaiksi.

- Hyksin Oy:ssä voidaan teettää palvelusetelillä esimerkiksi kaihileikkauksia, mutta HUS jakaa niihin tuhansia palveluseteleitä vuodessa ja potilaat menevät samoille lääkäreille yksityissektorille leikattavaksi nykyäänkin.

Toimitusjohtajaksi lääkäri?

Hyksin Oy:n toiminnan arvioidaan alkavan ensi syksynä. Tavoitteena on, että yhtiölle valittaisiin hallitus niin, että se ehtisi kokoontua vuodenvaihteen tienoilla. Hallituksen ensimmäisiä tehtäviä on valita toimitusjohtaja.

Lehtosen mukaan valmistelevissa keskusteluissa on pidetty mahdollisena, että toimitusjohtaja olisi lääkäri. Silloin yritykselle ei tarvitsisi hakea erikseen vastaavaa lääkäriä.

- Mitenkään selvää se ei kuitenkaan ole. Kaupallista osaamista tarvitaan tietysti yhtä lailla. Erilaisia henkilövaihtoehtoja on toki ajateltu.

HUS:n lääkäreitä työskentely Hyksin Oy:ssä kiinnostaa. Pelkästään Lehtoselle on ilmoittautunut kymmeniä lääkäreitä pariltakymmeneltä erikoisalalta. Töiden järjestymiseen ei silti riitä pelkkä kiinnostus.

- Yhtiön toimiva johto arvioi liiketaloudellisesti, mihin toimintoihin on järkevää lähteä, ja keskustelee sitten niiden henkilöiden kanssa, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa toimia yhtiössä.

Lääkäripalveluyritykset ry. katsoo henkilökunnan joutuvan eriarvoiseen asemaan, koska avainhenkilöillä on paremmat mahdollisuudet ansaita Hyksin Oy:n kautta kuin muilla.

Lehtosen mukaan tätä yritetään välttää, mutta eri palvelujen kysyntä vaihtelee.

Ketkä sijoittavat?

HUS jatkaa yhä neuvotteluja Hyksin Oy:n mahdollisten osakkaiden kanssa. Julkisuuteen vuoti tieto neuvotteluista Työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa, mutta muitakin neuvotteluja on käynnissä.

- Varman kanssa neuvotellaan. Hyksin Oy:ssä tullee olemaan toinenkin ulkopuolinen osakas. Olemme hakeneet institutionaalisia, vakaita tahoja, jotka eivät herätä poliittisia intohimoja, sanoo hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen.

HUS:n valtuusto päätti, että henkilöstö ei voi omistaa osakkeita.