Luovuttajien puute vähensi elinsiirtoja Suomessa viime vuonna. Elinluovutusten määrä kasvoi toissa vuoteen saakka tasaisesti, mutta väheni viime vuonna selvästi.

Kaikkiaan elinsiirtoja tehtiin viime vuonna 230. Esimerkiksi munuaisensiirtoja tehtiin 166, maksansiirtoja 43 ja sydämensiirtoja 12.

Suomessa tehtiin viime vuonna myös ensimmäiset kymmenen haiman saarekesolusiirtoa. Siirrot on tehty kohtalaisen nuorille potilaille, joilla on ykköstyypin diabetes.

- Viidelle potilaalle tehtiin viime vuonna kymmenen haiman saarekesolusiirtoa. Yhdelle potilaalle tehdään yleensä monta siirtoa peräkkäin, kertoo Suomen Transplantaatiokirurgisen yhdistyksen puheenjohtaja, dosentti

Heikki Sairanen

Hänen mukaansa myös Suomessa on saatu siirroista niin hyviä tuloksia, että potilaalta on voitu jättää insuliinihoito pois joko kokonaan tai lähes kokonaan. Seuranta-ajat tosin ovat lyhyet.

Keuhkonsiirtoja tehtiin viime vuonna yhdeksän. Sairasen mukaan keuhkonsiirrot ovat päässeet hyvään vauhtiin ja tulokset ovat parantuneet huomattavasti.

Viime vuonna Suomessa tehtiin myös ensimmäinen "split liver" -siirto, jossa maksa jaettiin kahdelle luovuttajalle. Toinen tällainen siirto tehtiin ensimmäistä kertaa lapselle pari viikkoa sitten Lastenklinikalla.

Suomessa on periaatteessa valmius myös suolensiirtoihin.

Oysissa luovutukset kaksinkertaistuivat

Heikki Sairasen mukaan elinsiirtoihin suhtaudutaan sairaaloissa periaatteessa hyvin myönteisesti, mutta käytännössä asiaa on ilmeisesti pidettävä esillä koko ajan.

Yksi tärkeimpiä toimintaan vaikuttavia seikkoja on hänen mukaansa se, että keskussairaalassa on nimetty elinluovutuksesta vastaava henkilö.

Näin on tehty esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa, joka on valittu Vuoden 2005 elinluovuttajasairaalaksi. Viime vuonna elinluovutusten määrä kaksinkertaistui Oysissa aikaisempiin vuosiin nähden. Teho-osastoilla käydään lävitse kaikki potentiaaliset luovuttajat.

- Asiaa täytyy pitää esillä ja toiminta ohjeistaa. Elinluovutustoiminta edellyttää koulutusta, seurantaa ja puuttumista ongelmakohtiin. Näistä asioista täytyy myös keskustella, miettii Oysin teho-osaston ylilääkäri

Tero Ala-Kokko

Apua ja tietoa saa hänen mukaansa Donor Action -ohjelmasta, johon joka sairaala voi liittyä. Oysissa Donor Action -toiminta aloitettiin viitisen vuotta sitten.