Tärkeää olisi tunnistaa eri maahanmuuttajaryhmien erilaiset tarpeet ja vastata niihin.

THL:n Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (Maamu) alustavat tulokset valottavat maahanmuuttajien terveyttä, hyvinvointia ja tyytyväisyyttä terveyspalveluihin. Tutkimuksessa on pyritty 1 000 henkilön otokseen kieliryhmää kohden. Tutkittavat ovat kotoisin Venäjältä, Somaliasta ja Irakista tai Iranista (kurdit). Aineistoa on kerätty Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Vaasassa.

Viime torstaina järjestetyssä Maamu-työpajassa esiteltiin Vantaan otoksen alustavia tuloksia, joissa on mukana 67–97 tutkittavaa jokaisesta ryhmästä. Tutkittavat ovat osallistuneet terveystarkastukseen ja/tai haastatteluun. Terveystarkastus sisälsi perusmittauksia (mm. paino, pituus, verenpaine), suu tarkastuksen, toimintakykymittauksia, oirekyselyjä ja laboratoriokokeita. Haastattelussa selvitettiin tutkittavien taustatietoja, terveydentilaa ja sairauksia, syrjintäkokemuksia, terveyspalvelujen käyttöä, elintapoja sekä sosiaalista hyvinvointia.

Suuri osa tutkittavista, somalialaistaustaisista tutkittavista jopa lähemmäs 90 % koki kertomansa mukaan terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Elämänlaatunsa kertoi kokevansa hyväksi tai erittäin hyväksi yli 90 % somalialaistaustaisista, yli 80 % venäläistaustaisista ja noin 70 % kurditaustaisista tutkittavista.

Pitkäaikaisesta, työkykyä heikentävästä sairaudesta kertoi kärsivänsä kantasuomalaisia pienempi osuus: noin 30 % venäläis- ja kurditaustaisista ja alle 10 % somalialaistaustaisista. Somalialaistaustaisilla ei myöskään tutkittavien vastausten perusteella esiintynyt lainkaan jatkuvaa tai toistuvaa lääkärinhoidon tarvetta tai puutteellisesti hoidettuja pitkäaikaissairauksia. Traumakokemuksia oli etenkin kurditaustaisilla miehillä (n. 80 %) ja somalialaistaustaisilla naisilla (yli 70 %).

Kolesteroli ja verenpaine kohdillaan

Elintavoista löytyi vastausten perusteella puutteita. Alkoholin käyttö oli vähäistä somalialais- ja kurditaustaisissa ryhmissä, mutta kaikissa ryhmissä miesten tupakointi on suhteellisen yleistä. Kuntoliikuntaa harrastavat vähän erityisesti somalialaistaustaiset naiset, joista 40 %:lla todettiin terveystarkastuksessa korkea painoindeksi (30 kg/m² tai yli). Somalialaistaustaisten raportoima kasvisten ja vihannesten kulutus oli vähäistä, mutta toisaalta verenpaine ja kolesteroli olivat terveystarkastuksessa kantaväestöön verrattuna varsin hyvällä tasolla kaikissa ryhmissä. Myös painoindeksin keskiarvo on pienempi kuin kantasuomalaisilla.

Matala hemoglobiini todettiin yli 20 %:lla sekä somalialais- että kurditaustaisista naisista. Somalialaistaustaisista naisista useammalla kuin joka neljännellä oli kohonnut S-CRP-tulehdusarvo.

Luottamus julkiseen terveydenhuoltoon oli kohtuullisen hyvällä tasolla somalialais- ja kurditaustaisissa ryhmissä. Venäläissyntyisistä tutkittavista sen sijaan yli 40 % luottaa julkiseen terveydenhuoltoon vain vähän tai ei ollenkaan. Syrjintää terveydenhuollossa oli kokenut noin 5–15 % eri ryhmien tutkittavista; eniten syrjintää olivat kokeneet venäläistaustaiset miehet.

Tutkimuksen lopulliset tulokset valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä.

Tiina Lautala
Kuva: Pixmac