Espoolainen 11-vuotias Sonja Kortelainen sai Nipsu-kanin uuden allergiaohjelman hengessä. Siinä lievät allergiat erotellaan vaikeista ja paneudutaan vaikeiden allergioiden hoitoon. Samalla moni kotieläintä karttanut allergiaperhe saa uuden lemmikin.

Uusinta uutta allergiaohjelmassa on erottaa sairaus ja oireet. Lääkärit kohtaavat paljon nuoria aikuisia, jotka ovat lapsuudessaan saaneet allergiadiagnoosin ja varmuuden vuoksi myös tiukan ruokavalion. Välttämisruoka­valiota ei ole missään vaiheessa tarkistettu ja purettu. Oireetkin ovat hävinneet, mutta ”vanhasta muistista” ihminen välttää tiettyjä ruoka-aineita.

Tutkimusten mukaan jopa joka kolmas lapsi välttää yhtä tai useampaa ruoka-ainetta oletetun allergian takia. ­Aikuisistakin noin joka viides rajoittaa syömisiään allergiaoireiden pelossa.

Tarkemmissa tutkimuksissa on havaittu, että todellinen allergia löytyy vain joka kymmenenneltä. 90 prosenttia on siis välttänyt turhaan.

– Lapsuudessaan välttämisruoka­valion saaneita on hoidettu silloisen parhaan olemassa olevan tiedon mukaan, korostaa terveyskeskuslääkäri Krista Korhonen Härkätien terveysasemalta Liedosta. Korhonen on ollut mukana uutta allergiaohjelmaa laatineessa ohjelmaryhmässä.

Siedätänkö vai vältänkö?

Uusin tutkimustieto on antanut viitteitä siitä, että tiukka välttämisruoka­valio saattaa pahentaa allergikon oireita, kun elimistö ei siedä enää pientäkään määrää allergeenia. Sen sijaan esimerkiksi lievissä ruoka-aineallergioissa siedätyshoidon on havaittu koulivan elimistöä sietämään pieniä määriä allergeenia, jolloin reaktiotkin lievenevät.

– On haasteellista lääkärille kohdata potilas, joka on turhaan välttänyt ruoka-aineita. Miten saada hänet vakuuttumaan, että niin lääkäri tai terveydenhoitaja kuin potilaskin on toiminut ihan oikein.

Tutkimus vain on tuonut uutta tietoa allergioiden hoidosta, Krista Korhonen sanoo. Uuden allergiaohjelman mukaisesti lieväoireiset tai oireettomiksi havaitut potilaat voivat jatkaa elämäänsä ilman jatkuvaa seurantaa, joka on omiaan lisäämään sairauden tuntoa.

Vaikeat ruoka-aineallergiat ovat asia erikseen. Siedätyshoito voi auttaa vaikeastakin ruoka-aineallergiasta kärsivää, mutta siedätyshoito on tehtävä sairaalaoloissa. Suomessa tätä vasta tutkitaan.

Allergisessa nuhassa siedätyshoito toimii hyvin, ja allergiaohjelmassa suositellaankin sen käyttämistä nykyistä useammin ja varhemmin. Pistossiedätyshoidon lisäksi timotei-kielenalustablettia voi käyttää yli viisivuotiaille.

– Indikaatio siedätyshoidolle on allerginen nuha, joka lääkityksestä huolimatta oireilee tai siihen liittyy alahengitystieoireita, sanoo dosentti, allergologi Elina Toskala Työterveyslaitokselta.

– Eläinallergikotkin jakautuvat kahtia allergiaohjelmassa, jossa kotieläimiä ei kielletä kaikilta. Sen sijaan jos ihminen saa allergiaoireita koirasta, en suosittele koiraa kotieläimeksi. Vaikeasta koira-allergiasta ei pääse eroon kotikonstein siedättämällä. Taustalla piilee kuitenkin huoli allergian kehittymisestä astmaksi, jos allergeeneja ei vältetä, muistuttaa korva-, nenä- ja kurkkutautien ja allergologian erikoislääkäri Toskala.

Lue lisää 20. helmikuuta ilmestyvästä Suomen Lääkärilehdestä.

Ulla Järvi