Magneettikenttien vaikutuksia tutkittu hiirillä
Pienitaajuuksisia magneettikenttiä tutkitaan myös Suomessa. Tuoreessa kuopiolaisväitöksessä havaittiin pienitaajuisten magneettikenttien edistävän ultraviolettisäteilyn aiheuttamien kasvainten kehittymistä hiiren ihossa. Magneettikentille altistuneiden eläinten iho- ja virtsanäytteistä todettiin myös biologisia vaikutuksia, jotka voivat ainakin osittain selittää havaittua kasvainten kasvun nopeutumista.
FM Timo Kumlinin ympäristötieteiden alaan kuuluvassa väitöstyössä käytettiin altistuksia, jotka vastasivat joissakin työtehtävissä mitattavia olosuhteita. Heikkoja, mutta yleisiä altistuslähteitä ovat muun muassa voimalinjat ja kotien sähkölaitteet. Sen sijaan monissa teollisuusammateissa, esimerkiksi hitsaus- tai ompelutyössä, altistutaan selvästi voimakkaammille magneettikentille. Kokeellisista tutkimuksista saatu tieto on kuitenkin yhä ristiriitaista. Kumlin käytti omassa työssään sekä kokeellista että epidemiologista lähestymistapaa tutkiessaan syövän kehitykseen liittyviä biologisia vaikutusmekanismeja.
Lyhytaikaisen magneettikenttäaltistuksen havaittiin estävän UV-säteilyn aiheuttamaa solukuolemaa ihossa. Tämä havainto voisi osaltaan selittää aiemmin havaittua kasvainten kasvun nopeutumista, koska tällöin suurempi osa UV-säteilyn vaurioittamista soluista pääsee jakaantumaan ja mahdollisesti käynnistämään kasvaimen muodostumisen.
Kumlin teki mielenkiintoisia havaintoja myös magneettikenttäaltistuksen ja käpyrauhasen erittämän melatoniinihormonin välisistä yhteyksistä. Hän analysoi virtsanäytteitä hiiriltä ja vapaaehtoisilta ompelu- ja toimistotyöntekijöiltä. Tehdastyöntekijöillä havaittiin melatoniinierityksen olevan alhaisemman kuin heikommille magneettikentille altistuneella toimistoväellä, joskaan sekoittavien tekijöiden vaikutusta ei voi kokonaan sulkea pois. Melatoniinierityksen heikentymisenhän arvioidaan olevan yhteydessä tiettyjen syöpätyyppien kehittymiseen.
Liian suoria johtopäätöksiä syytä välttää
Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskuksen ionisoimattoman säteilyn laboratoriosta pitää Kumlinin tutkimuksen tuloksia mielenkiintoisina, mutta yhtä ristiriitaisina kuin aiempiakin vastaavia.
- Jotta tämäntyyppisten riskitutkimusten tuloksista voitaisiin tehdä mitään käytännöllisiä johtopäätöksiä vaadittaisiin selkeitä samanlaisia tuloksia toistetuista kokeista täysin vastaavissa koeolosuhteissa. Lisäksi tässäkään tutkimuksessa ei pystytty osoittamaan määrättyä annos-vastesuhdetta pienitaajuuksisen magneettialtistuksen vaikutuksista hiirten kasvaimiin, Puranen korostaa.
Työsuojelulainsäädäntö kuitenkin elää, ja muun muassa Säteilyturvakeskuksessa seurataan tarkkaan alan tutkimusta. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos, IARC, on äskettäin luokitellut pienitaajuiset magneettikentät mahdollisesti syöpävaarallisiksi. Tämä luokitus perustuu lähinnä laajoista väestötutkimuksista kertyneeseen tietoon, joka viittaa lisääntyneeseen leukemiariskiin voimalinjojen lähellä asuneilla lapsilla.
- Tästäkin asiasta ollaan tiedeyhteisössä yhä montaa mieltä, eivätkä kaikki kokeelliset tutkimukset anna selvää näyttöä. Viranomaisten on kuitenkin voitava välttää voimakkaita tunteisiin perustuvia asenteita suuntaan tai toiseen. Nämä ovat asioita, joita on voitava koko ajan tutkia, Lauri Puranen sanoo.
