Magneettistimulaatiossa lupausta aivokirurgian apuvälineeksi
Navigoitu transkraniaalinen magneettistimulaatio oli hyödyksi epilepsiakirurgiaa edeltävässä liikeaivokuorialueiden tutkimisessa.
Väitöstyössä tutkittiin navigoidulla TMS:lla liikeaivokuoren toimintaa terveillä vapaaehtoisilla ja vaikeahoitoisen epilepsian kirurgiseen hoitoon ohjatuilla potilailla. Työssä verrattiin terveillä verrokeilla liikevasteita navigoidun TMS:n ja perinteisen ei-navigoidun TMS:n välillä, ja luotiin laaja verrokkiaineisto ja viitearvot yleisimmin käytetyille TMS-muuttujille sekä käden että jalan liikeaivokuoren edustusalueille.
Aineistosta selvitettiin myös aivokuoren omien jarruttavien ja kiihdyttävien mekanismien välistä tasapainoa niin sanotulla paripulssistimulaatiolla. Saatua tietoa hyödynnettiin epilepsiakirurgiaa edeltävässä liikeaivokuorialueiden toiminnan kartoittamisessa ja arvioitiin sen kliinistä käyttökelpoisuutta.
Navigoidun TMS:n avulla voitiin vähentää vasteiden vaihtelua ja liikevasteet olivat suurempia, viipymiltään lyhyempiä ja toistettavampia verrattaessa ei-navigoituun TMS:aan. Tulosten perusteella TMS:n käyttö tutkimus- ja potilastyössä tarkentuu merkittävästi.
– Navigoitu TMS osoittautui turvalliseksi ja hyödylliseksi kliiniseksi työkaluksi kartoitettaessa aivokirurgisten kouluikäisten ja vanhempien potilaiden liikeaivokuorialueita. Tämä tieto on tärkeää arvioitaessa esimerkiksi aivoleikkauksiin liittyviä riskejä, Säisänen sanoo.
Väittelijän mukaan TMS-menetelmän kliinistä käyttöä on rajoittanut lihasvasteiden suuri yksilöllinen vaihtelu. Aikaisemmin on jäänyt epäselväksi, onko vasteen puuttuminen tai muuttuminen vain seurausta epätarkasta stimulaatiosta tai metodologiaan liittyvästä muusta teknisestä vaihtelusta. Suomessa tehdyn menetelmäkehityksen myötä TMS voidaan kohdistaa tarkasti haluttuun paikkaan käyttäen apuna potilaan omien aivojen rakenteellista magneettikuvaa. Magneettistimulaatio voidaan myös toistaa samanlaisena myöhemmin
TMS:ssa annetaan päänahan ja kallon läpi kohdennettu magneettipulssi, joka läpäisee kudokset kivuttomasti ja indusoi aivokuorelle sähkökentän. Kun TMS on kohdistettu liikeaivokuorelle, syntyvä sähkökenttä saa aikaan liikeradoissa nopeasti etenevän impulssin, joka voidaan mitata liikevasteena esimerkiksi käden lihaksistosta.
TMS:n käyttö on yleistynyt mm. erilaisten hermoston sairauksien diagnostiikassa ja niiden patofysiologian selvittämisessä. Lisäksi sarjana annettavaa TMS:ta voidaan käyttää masennuksen hoidossa.
Master of Medical Science Laura Säisäsen kliinisen neurofysiologian alaan kuuluva väitöskirja "Human motor cortex function characterized by navigated transcranial magnetic stimulation" tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 9.9.2011.
Jaana Ahlblad
Kuva: Panthermedia